![\"\u00a9](\"https:\/\/i0.wp.com\/kitimuller.com\/wp-content\/uploads\/2014\/02\/cropped-Kiti_Huumori_blogiin1.jpg\")
<\/a>\u00a9 Michael M\u00fcller<\/p><\/div>\n
Akateeminen ty\u00f6tt\u00f6myys lis\u00e4\u00e4ntyy. Tohtoreita koulutetaan ty\u00f6tt\u00f6miksi. N\u00e4in k\u00e4y, kun tohtorintutkinto ei anna valmiuksia selvit\u00e4 yliopiston ulkopuolella, viisastelevat liian monet. Apurahojen varassa p\u00e4tk\u00e4t\u00f6it\u00e4 yliopistoissa tekevi\u00e4 tutkijoita syytet\u00e4\u00e4n laiskoiksi. Menisiv\u00e4t oikeisiin t\u00f6ihin! Karuja otsikoita, tyly\u00e4 puhetta. Oppineisuus ei todellakaan ole t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kovassa kurssissa, jos yhteiskunnallista keskustelua on uskominen.<\/p>\n
Jo 1980-luvulla kuulin ns. valistuneita v\u00e4itteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 tohtoriksi kouluttautuminen ei kannata kuin ehk\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4reill\u00e4, jos he mieliv\u00e4t urallaan ylil\u00e4\u00e4k\u00e4reiksi. Toinen v\u00e4ite, jota on koko, liki 40-vuoden mittaisen ty\u00f6urani aikana ihan v\u00e4symiseen asti toitotettu, on ett\u00e4 tohtorin tutkinto ty\u00f6hakemuksen cv:ss\u00e4 on haitta, ei ansio. Jos sellaisen olet typerys hankkinut, \u00e4l\u00e4 ihmeess\u00e4 ainakaan kerro siit\u00e4! Et p\u00e4\u00e4se edes haastatteluun. Yritykset eiv\u00e4t palkkaa tohtoreita, joilla ei ole mit\u00e4\u00e4n muuta taitoa hallussaan kuin jokin teoria. N\u00e4it\u00e4 mielipiteit\u00e4 esittiv\u00e4t yleens\u00e4 henkil\u00f6t, jotka eiv\u00e4t itse ole juurikaan palkanneet ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4. Ja he eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n itse ole yleens\u00e4 olleet maistereita, saati tohtoreita.<\/p>\n
Vuosikaudet on toisaalla hehkutettu Suomen olevan korkean osaamisen yhteiskunta, jonka menestyksen tae on v\u00e4est\u00f6n hyv\u00e4 koulutustaso. Nyt puhaltavat uudet, laman kylm\u00e4t tuulet. Kyll\u00e4 siin\u00e4 el\u00e4m\u00e4nik\u00e4isen oppimisen mantra alkaa puistattaa.<\/p>\n
Professori G\u00f6te Nyman per\u00e4\u00e4nkuulutti Helsingin Sanomissa 2.1. 2016 toimenpiteit\u00e4 tohtority\u00f6tt\u00f6myyden hoitoon. Ei ole yhdentekev\u00e4\u00e4, miten maa kohtelee henkist\u00e4 p\u00e4\u00e4omaansa, kirjoitti Nyman \u201dTy\u00f6tt\u00f6m\u00e4t tohtorit ovat kansallinen h\u00e4pe\u00e4\u201d otsikoidussa mielipidekirjoituksessaan. Miia Kosonen jatkaa 3.1. 2016 aiheesta toteamalla, ett\u00e4 tutkimustiedon ja yleissivistyksen arvostaminen on yhteiskunnan kivijalka. H\u00e4n tuo esille verkostoitumisen t\u00e4rkeyden ja onkin perustanut Tohtoriverkoston sosiaaliseen mediaan. Liitynp\u00e4 siihen saman tien.<\/p>\n
Haluan t\u00e4ss\u00e4 blogissani omalta osaltani oikaista virheellist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 tohtori valmistuu v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myyskortistoon, jos ura yliopiston professoriksi ei ankarassa kilpailussa urkene. Jatkuvat kiistelyt siit\u00e4, mille alalle milloinkin koulutetaan liikaa, voisi lopettaa. Mit\u00e4 on nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 oman alan ty\u00f6? Jos se tutkijalle on vain tutkimus- ja opetusty\u00f6t\u00e4 yliopistossa, kyll\u00e4 sill\u00e4 ajatusmallilla el\u00e4m\u00e4 on helposti p\u00e4tk\u00e4t\u00f6it\u00e4 ja kortistoa. Tahot, jotka v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 kulttuuriantropologiasta v\u00e4itellyt yrityksen henkil\u00f6st\u00f6hallinnossa tapaamani, ty\u00f6hyvinvointiasioita edist\u00e4v\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4, ei ole saanut koulutustaan vastaavaa ty\u00f6t\u00e4, eiv\u00e4t el\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 vain yksi esimerkki el\u00e4v\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Tohtorinhattu antaa monenlaisia valmiuksia, joita voi soveltaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n eri aloilla. Jos t\u00e4t\u00e4 ei ymm\u00e4rret\u00e4, kyse on mielikuvituksen puutteesta ja k\u00e4sitykset ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 melkein kivikautiset.<\/p>\n
Ty\u00f6skentelin liki 25 vuotta Ty\u00f6terveyslaitoksella. T\u00e4m\u00e4 tarjosi n\u00e4k\u00f6alapaikan niin yksityisen kuin julkisen sektorin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Er\u00e4s ty\u00f6ni parhaita puolia oli s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset k\u00e4ynnit eri ty\u00f6paikoilla ja siell\u00e4 k\u00e4ydyt keskustelut eri alojen ja eri asemassa olevien ty\u00f6ntekij\u00f6iden kanssa. Monien uralta l\u00f6ytyi \u2013 yll\u00e4tys yll\u00e4tys \u2013 v\u00e4it\u00f6skirja. V\u00e4itelleit\u00e4 ty\u00f6skentelee hyvin monenlaisissa ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4. He ovat usein siirtyneet ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 toiseen, koska taidoille on kysynt\u00e4\u00e4 monissa eri teht\u00e4viss\u00e4. Osa oli v\u00e4lill\u00e4 ty\u00f6skennellyt yliopistotutkijana tai -opettajana ja siirtynyt sen j\u00e4lkeen taas muihin t\u00f6ihin yliopiston ulkopuolelle. Monilla yhteydet yliopistomaailmaan s\u00e4ilyv\u00e4t mm. yliopiston dosenttina toimimisen muodossa. Itse siirryin reilu vuosi sitten yritykseen t\u00f6ihin \u2013 kuusikymppisen\u00e4. Olen edelleen Helsingin ja Aalto yliopistojen dosentti. En ole mik\u00e4\u00e4n kummajainen. Meit\u00e4 pitk\u00e4n uran tutkimuksessa tai ns. julkishallinnon puolella tehneit\u00e4, joka t\u00e4llaisen uratempun ovat tehneet, l\u00f6ytyy muitakin.<\/p>\n
Tohtorintutkinto on valttikortti monille ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n aloille, ei hidaste. V\u00e4it\u00f6skirjan teosta voi toki tulla hidaste ns. tohtoriputki-koulutuksessa, jossa er\u00e4s t\u00e4rkeimpi\u00e4 tulosmittareita edelleen on mahdollisimman lyhyt tutkintoaika: tutkijan on v\u00e4itelt\u00e4v\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n 3 \u00ad\u2013 4 vuodessa siet\u00e4en samalla ep\u00e4varmuutta siit\u00e4, onko rahoitusta koko ajalle. Eip\u00e4 siin\u00e4 puristuksessa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ehdi kunnolla hankkia niit\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n valttikortti \u2013taitoja, joista kirjoitan alla. Jos tutkimusryhm\u00e4n johtajan t\u00e4rkein motiivi ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n on kasvattaa omaa julkaisuluetteloa ja edist\u00e4\u00e4 omaa uraa, tohtorikoulutettavan ns. oma tutkimus voi pahimmillaan olla niin valmiiksi suunniteltu ja ohjelmoitu, ett\u00e4 putkesta putkahtaa ulos ylikoulutettu tutkimusapulainen, joka on vain tehnyt, mit\u00e4 k\u00e4skettiin. Er\u00e4s parhaita keinoja ehk\u00e4ist\u00e4 tohtorien ja dosenttien ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4 on mielest\u00e4ni luoda sellainen tutkimusymp\u00e4rist\u00f6, jossa tutkimusty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4 ihminen saa monipuolisen koulutuksen ja ty\u00f6kokemuksen, jolla on ty\u00f6markkina-arvoa my\u00f6s yliopiston ulkopuolella. T\u00e4st\u00e4 pit\u00e4\u00e4 palkita, ei siit\u00e4 kuinka nopeasti nuori tutkija saadaan v\u00e4it\u00f6sp\u00f6ntt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n
Monipuolisen tohtorikoulutuksen saanut henkil\u00f6 on oppinut myym\u00e4\u00e4n tutkimusideansa rahoittajalle. H\u00e4n on oppinut tekem\u00e4\u00e4n realistisen ja toteuttamisenkelpoisen tutkimussuunnitelman. H\u00e4n on my\u00f6s oppinut arvioimaan tutkimusty\u00f6n laatua, tunnistamaan virhel\u00e4hteit\u00e4 ja l\u00f6yt\u00e4nyt tapoja ratkaista eteen tulevia ongelmia. Koska tutkimusta on nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vaikeata tehd\u00e4 yksin, tohtori on oppinut team-ty\u00f6t\u00e4 tutkijakoulutuksensa aikana. Omassa v\u00e4it\u00f6sprojektissa pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s saada muita tutkijoita mukaan ja innostumaan aiheesta. Tutkimuksessa jyll\u00e4\u00e4v\u00e4t erilaiset paradigmat ja ajatussuunnat. Erimielisyyksi\u00e4kin toimintatavoista on v\u00e4it\u00f6sty\u00f6n aikana t\u00e4ytynyt ratkaista. Tieteelliset julkaisut ja niiss\u00e4 esitettyjen tulosten puolustaminen kirjallisesti ja suullisesti on t\u00e4rke\u00e4 osa tutkimusta. T\u00e4ss\u00e4 argumentointien liemess\u00e4 tutkija karaistuu jo paljon ennen julkista tutkimusty\u00f6ns\u00e4 k\u00e4sittely\u00e4 v\u00e4it\u00f6stilaisuudessa. Kyky kriittiseen ajatteluun on taito, jota ei pid\u00e4 v\u00e4heksy\u00e4. Vallanpit\u00e4j\u00e4t voivat siit\u00e4 kyll\u00e4 saada n\u00e4ppyj\u00e4, mutta saakoot.<\/p>\n
Tieto on valtaa, data pelkki\u00e4 bittej\u00e4. Tohtorit osaavat tuottaa datasta tietoa. Luulisi t\u00e4m\u00e4n taidon kiinnostavan kaikkia ty\u00f6nantajia. Tutkimustulosten raportointiin liittyy kiinte\u00e4sti tutkimustiedon yleistajuistaminen eri medioitten tarpeisiin. Nyky\u00e4\u00e4n pit\u00e4\u00e4 jo tutkimusrahoitusta anottaessa esitt\u00e4\u00e4 ideoita ja ajatuksia siit\u00e4, mihin tutkimuksen tuottamaa tietoa ja hankkeessa hankittua osaamista voi jatkossa soveltaa. Tutkijoitten pit\u00e4\u00e4 siis esitt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 yhteiskunnallisten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6itten kiihke\u00e4sti kaipaamia tulevaisuuden visioita \u2013 jopa scifim\u00e4isen lennokkaita. Mielest\u00e4ni kaikki edell\u00e4 mainitut taidot, joita tutkija voi tutkimusty\u00f6ns\u00e4 aikana kehitt\u00e4\u00e4, ovat niit\u00e4, joita suomalainen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 ja yhteiskunta tarvitsevat \u2013 alaan katsomatta.<\/p>\n
Tiede on kansainv\u00e4list\u00e4 ja verkottunutta. Niinp\u00e4 tohtoreilla on usein k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemusta siit\u00e4, mink\u00e4laista on toimia kuvioissa, joissa pit\u00e4\u00e4 huomioida vaikkapa eri maiden ty\u00f6kulttuurien eroja. Vieraita kieli\u00e4kin on tullut treenattua eri foorumeilla. Ja koska, toisin kuin mit\u00e4 julkisen keskustelun luoma mielikuva v\u00e4itt\u00e4\u00e4, eri alojen tohtoreita ty\u00f6skentelee paljon my\u00f6s akateemisen maailman ulkopuolella, uusilla tohtoreilla tai dosenttivaiheessa olevilla tutkijoilla on usein jo valmiina my\u00f6s yrityskontakteja. Monet yritykset panostavat nimitt\u00e4in my\u00f6s tutkimukseen. T\u00e4st\u00e4k\u00e4\u00e4n asiasta ei julkisuudessa t\u00e4n\u00e4 voivottelun aikana juurikaan puhuta positiivisena asiana.<\/p>\n
Tutkijat eiv\u00e4t p\u00f6lyty kammioissaan vaan tekev\u00e4t ty\u00f6t\u00e4\u00e4n mobiilissa moodissa. T\u00e4ss\u00e4kin ominaisuudessa he ovat esimerkkej\u00e4 modernin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4. Tutkijoita voi bongailla kahviloissa, lentokoneissa, junissa, erilaisista odotustiloista. Kunpa joskus olisikin kunnolla aikaa istua kammiossa ajattelemassa! Ajatteluaikaa sy\u00f6v\u00e4 ainainen kiire jonnekin on my\u00f6s tohtoreiden arkea.<\/p>\n
Tutkimusty\u00f6ss\u00e4 on paljon (startup) -yritt\u00e4jyyden piirteit\u00e4. Tutkijan pit\u00e4\u00e4 osata myyd\u00e4 ideansa ja saada rahoittajat innostumaan. Ep\u00e4onnistumisista ei saa lannistua, vaan parannetaan esityst\u00e4 ja yritet\u00e4\u00e4n uudestaan. Hyvin monissa yrityksiss\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n erilaisina projekteina. T\u00e4st\u00e4h\u00e4n on kyse my\u00f6s tutkimusty\u00f6ss\u00e4: Tutkija miettii hankkeen tavoitteita ja keinoja, joilla ne saavutetaan. H\u00e4nen pit\u00e4\u00e4 suunnitella realistisesti projektin vaatimat resurssit, aikataulut, v\u00e4li- ja lopputuotokset. H\u00e4n on v\u00e4lill\u00e4 tiimin j\u00e4sen, v\u00e4lill\u00e4 sen johtaja. H\u00e4nen pit\u00e4\u00e4 neuvotella yhteisty\u00f6st\u00e4 ja ratkoa siin\u00e4 ilmenevi\u00e4 ongelmia. Tohtori osaa hankkia tietoa muullakin tavalla kuin googlaamalla. Ja mik\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4, h\u00e4n pystyy arvioimaan my\u00f6s sit\u00e4, mik\u00e4 tieto on uutisankka ja miss\u00e4 on tiedon aukkoja. \u00a0Projektity\u00f6 on tohtorilla monin tavoin hanskassa ja tietotaitoa voi hyvin soveltaa yrityksiss\u00e4.<\/p>\n
Monella tutkijalla pysyy my\u00f6s pipetti ja kolvi k\u00e4dess\u00e4 ja erilaisia mittalaitteita sek\u00e4 tutkimusasetelmia on matkan varrella tullut testattua ja k\u00e4ytetty\u00e4. Ilman vuorovaikutustaitoja ei voi tehd\u00e4 tutkimusta, jossa mukana on vapaaehtoisia tutkimushenkil\u00f6it\u00e4. Tutkijat joutuvat my\u00f6s miettim\u00e4\u00e4n ty\u00f6ns\u00e4 eettisyytt\u00e4. Moni yritys v\u00e4itt\u00e4\u00e4 panostavansa toimintansa eettisyyteen. Luulisi n\u00e4it\u00e4 asioita pohtinut ty\u00f6nhakija kiinnostavan. Sormi ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n mene tohtorilta suuhun erilaisten tietoj\u00e4rjestelmien ja \u2013v\u00e4lineiden keskell\u00e4. Kaikenlaisia k\u00e4ytt\u00f6liittymi\u00e4 on tullut eteen mm. rahoitushakemuksia tehdess\u00e4 ja rahoituksen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 raportoidessa. Tieteellisten lehtien julkaisufoorumeiden k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4t ne vasta oikeita pulmap\u00e4hkin\u00f6it\u00e4 ovat!<\/p>\n
Toivon t\u00e4m\u00e4n blogikirjoitukseni omalta osaltaan innostavan tutkijoita miettim\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 kaikkia erilaisia taitoja sit\u00e4 onkaan tullut opittua tutkimusty\u00f6n yhteydess\u00e4. N\u00e4m\u00e4 taidot ja esimerkit niist\u00e4 tulee kirjoittaa ty\u00f6hakemukseen. Toivon kirjoitukseni my\u00f6s kannustavan ihmisi\u00e4 rohkeasti k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n mielikuvitustaan ja l\u00f6yt\u00f6retkeilev\u00e4n: Mit\u00e4 kaikkea kiinnostavaa tekemist\u00e4 l\u00f6ytyy ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 my\u00f6s yliopistojen ja oman v\u00e4it\u00f6saiheen ulkopuolelta?<\/p>\n
P\u00e4\u00e4tt\u00e4jilt\u00e4 odotan rohkeutta poistaa tutkimuksen tulosten mittaroinnista nahistuneen porkkanan \u2013 kilpailun siit\u00e4, kuka saa nopeimmin ja eniten tohtoreita ulos tutkimusryhm\u00e4st\u00e4\u00e4n. Monet ajan hermolla olevat ty\u00f6nantajat tiet\u00e4v\u00e4t tohtoreiden kyvyist\u00e4 ja etsiv\u00e4t heit\u00e4 t\u00f6ihin. Toivon, ett\u00e4 kirjoitukseni innoittaa my\u00f6s uusia ty\u00f6nantajia mets\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n tohtoreita, joista monilla on juurisit\u00e4 kokemusta, jota modernissa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvitaan. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on kyse taidoista ja niiden soveltamisesta eri tarpeisiin; ei siit\u00e4, onko hakijalla \u201doman alan koulutus\u201d.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Tiedepolitiikka kuohuttaa. On hallinnon uudistusta, m\u00e4\u00e4r\u00e4rahojen leikkauksia, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten toimintaa ravistelevia yt \u2013uutisia. Polemiikkia tieteen tasosta riitt\u00e4\u00e4. On liikaa perustutkimusta tai ainakin v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 sellaista. Tutkimustieto ei tuota innovaatioita, eik\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovelluksia, huokaillaan ja hoetaan. Voivottelijat eiv\u00e4t n\u00e4e malkaa … Continue reading