{"id":380,"date":"2016-09-04T17:20:06","date_gmt":"2016-09-04T17:20:06","guid":{"rendered":"http:\/\/kitimuller.com\/?p=380"},"modified":"2016-09-04T17:20:06","modified_gmt":"2016-09-04T17:20:06","slug":"unen-digidraamaa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/kitimuller.com\/?p=380","title":{"rendered":"Unen digidraamaa"},"content":{"rendered":"

\"Kiti_nukkuu\"<\/a>Her\u00e4sin viime y\u00f6n\u00e4 \u201dkylm\u00e4n hiki otsalla\u201d \u2013tunteeseen. Ja kyse ei ollut keskikyps\u00e4n naisen l\u00e4mm\u00f6ns\u00e4\u00e4telyn oikuista. Uneni draaman kaari oli saavuttanut er\u00e4\u00e4nlaisen kulminaatiopisteen. Ja kuten usein on kohdallani tyypillist\u00e4, her\u00e4\u00e4n n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4 tarinan loppua.<\/p>\n

Muistan unen kohdasta, jossa kuljeskelen jonkin lentokent\u00e4n k\u00e4yt\u00e4vi\u00e4 pitkin. K\u00e4dess\u00e4ni on \u00e4ly-k\u00e4nnykk\u00e4ni, johon olen ladannut lentokent\u00e4n kartta-\u00e4psin. Sen luvattiin viev\u00e4n minut vaivatta niin ostosparatiisiin, herkulliselle aterialle osteribaariin, sushille, pulled pork hampurilaiselle, olutkapakkaan, viini- ja samppanja baareihin kuin lentoni l\u00e4ht\u00f6portille. Erilaiset terminaalin huvitukset rullasivat vinhaa vauhtia n\u00e4yt\u00f6ll\u00e4. Pian tuijotin lentokentt\u00e4kartalla pient\u00e4 liikkuvaa pistett\u00e4. Se oli omansa v\u00e4rinen piste muitten kuin muurahaisina liikkuvien harmaitten pisteitten joukossa. V\u00e4ripiste olin kaiketi min\u00e4, p\u00e4\u00e4ttelin unessa. \u00c4lyk\u00e4s ja avulias systeemi ilmoitti l\u00e4ht\u00f6portin, ja kuinka kauan sinne kest\u00e4\u00e4 k\u00e4vell\u00e4. Aikaa olisi ruhtinaallisesti! Siisp\u00e4 siemailin nesteit\u00e4 ja haukkasin huikopalaa. Paikan osalta unessa on aukko. Muistan heilutelleeni unessa jalkojani ja ajatelleeni, ett\u00e4 kohta lennet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Yht\u00e4kki\u00e4 kaikki alkoi menn\u00e4 pieleen. Olin jossain jonossa ja jonon viert\u00e4 kulki pelottavan n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 kytti\u00e4, jotka liikkuivat kuin robotit, vaikka olivat ihmisen n\u00e4k\u00f6isi\u00e4. Niill\u00e4 oli koppalakit, virkamerkkej\u00e4, nahkahanskat sek\u00e4 tuikea, mutta samalla tyhj\u00e4 katse. En p\u00e4\u00e4ssyt perille siit\u00e4, olivatko miehi\u00e4 vai naisia vai jotain kyborgeja. Aina v\u00e4lill\u00e4 n\u00e4m\u00e4 olennot pys\u00e4htyiv\u00e4t jonkun ihmisen kohdalle, ja niitten suu sanoi jotain. En kuullut mit\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa unessani on jonkinlainen hypp\u00e4ys. Seuraava juonenp\u00e4tk\u00e4, jonka muistan, liittyy k\u00e4yt\u00e4viin, jotka olivat ikkunattomia, mutta valoisia \u2013 eiv\u00e4t mitenk\u00e4\u00e4n pelottavia. Ainakin sein\u00e4t niiss\u00e4 olivat unessani pehme\u00e4n ruskean v\u00e4rist\u00e4 puupaneelia. Kuljin loputtomalta tuntuvassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ilmeisesti etsien lentoni l\u00e4ht\u00f6porttia. V\u00e4lill\u00e4 kapusin rappusia yl\u00f6s ja alas ja sitten taas talsin k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Jossain vaiheessa unta, minulle k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tavalla, silmieni eteen ilmaantui er\u00e4\u00e4nlainen n\u00e4ytt\u00f6kangas, jossa n\u00e4kyi ihminen. Kuva oli sen verran sumuisa, ett\u00e4 en erottanut ihmisen kasvoja. Henkil\u00f6 X soitteli jonnekin ja kysyi, mihin se Kiti on j\u00e4\u00e4nyt. Kuulin, kuinka henkil\u00f6 sadatteli k\u00e4nnykk\u00e4\u00e4ns\u00e4: \u201den\u00e4\u00e4 ei Kiti\u00e4 odoteta. Lento l\u00e4htee 15 minuutin kuluttua. Jos ei ehdi paikalle, niin ei ehdi.\u201d \u00a0H\u00e4t\u00e4\u00e4nnyin. Miten niin 15 minuutissa? Aikaahan on viel\u00e4 runsaasti. Samalla tajuntaani iski unessa paniikin aiheuttava kysymys. Mit\u00e4 aikaa el\u00e4n? Ja jostain ilmestyi uneen j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4 oivallus: Talviaika! Onko nyt talviaika? Minulla ei olekaan yksi tunti ja 15 minuuttia aikaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 l\u00e4ht\u00f6portti.<\/p>\n

Nyt tarvitaan lentokent\u00e4n karttanavigaattoria ja \u00e4kki\u00e4, mietin unessa. Paniikin vallassa hamuilin taskusta k\u00e4nnykk\u00e4\u00e4ni. Ei l\u00f6ytynyt. Olinko ajatuksissani sujauttanut k\u00e4nnykk\u00e4ni reppuuni? Mustan, nahkaisen selk\u00e4reppuni olkain ei osunut sormiini. Reppu oli poissa! Repussa olivat tabletti, luottokortit, passi, meikit, silm\u00e4laput, migreenipillerit.<\/p>\n

Mihin reppu ja kaikki v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t tavarat olivat joutuneet? Paniikissa ajatus l\u00f6i tyhj\u00e4\u00e4. En pystynyt unessa palauttamaan mieleeni kulkureitti\u00e4ni ja kaikkia tekemisi\u00e4ni. L\u00e4hdin juoksemaan eteenp\u00e4in pitkin sit\u00e4 loputonta k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4: kulmasta kaarsin vasemmalle, sitten yhdet puurappuset j\u00e4lleen yl\u00f6s ja saavuin aulaan. Sen toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 oli tiski ja l\u00e4ht\u00f6portti. Minuutit kuluivat. Jalkapohjat tarttuivat tahmeaan lattiaan. En en\u00e4\u00e4 muista, oliko minulla keng\u00e4t. Vihdoin olin virkailijan luona. \u201dViel\u00e4k\u00f6 p\u00e4\u00e4sen koneeseen? \u201dhuohotin. \u00a0\u201dJoo, n\u00e4yt\u00e4 vaan \u00e4kki\u00e4 digilippusi tuolle laitteelle.\u201d \u201dDigilippu! Se on mun k\u00e4nnyk\u00e4ss\u00e4 ja tabletissakin, mutta ne eiv\u00e4t ole mulla mukana\u201d. \u201dNo voi voi, sitten ei voi mit\u00e4\u00e4n\u201d, pahoitteli virkailija, joka oli pukeutunut Pan Amin vanhaan lentoem\u00e4ntien asuun. Viime hetkell\u00e4 sain unessa \u00e4lynv\u00e4l\u00e4yksen: \u201dMullahan on taskussa paperinen printtilippu! K\u00e4yk\u00f6 se?\u201d \u201dKyll\u00e4, jos siin\u00e4 on viivakoodi.\u201d Kaivoin pieneksi taitetun lipun esille. Taitosten sis\u00e4lt\u00e4 paljastui koodiviivasto, jonka skanneri hyv\u00e4ksyi. Juoksin rappuset yl\u00f6s ja ehdin viime hetkell\u00e4 sis\u00e4lle lentokoneeseen sen per\u00e4ss\u00e4 olevan oven kautta.<\/p>\n

Lentokoneen takaosassa oli valkoiset nahkatuolit ja upottava ruskea matto. Mutta ei ihmisi\u00e4. Olenko sittenk\u00e4\u00e4n oikeassa paikassa? Mihin t\u00e4m\u00e4 lento vie? Mit\u00e4 teen, kun ei ole k\u00e4nnykk\u00e4\u00e4, ei luottokortteja, ei passia? Miten todistan, kuka olen? Jospa minut sekoitetaan johonkin toiseen ihmiseen? Her\u00e4sin.<\/p>\n

Usein uneni naurattavat. Ne ovat mukavalla tavalla j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4. Aina v\u00e4lill\u00e4 jopa ajattelen unessani, ett\u00e4 en halua viel\u00e4 her\u00e4t\u00e4. Meneill\u00e4\u00e4n on niin hauska tarina. T\u00e4ll\u00e4 kertaa silt\u00e4 ei jostain syyst\u00e4 tuntunut. Unisen mieleni sopukoissa oli punoutunut aikamoinen digiajan tarina \u2013 joka voisi jopa olla totta. T\u00e4m\u00e4 ajatus pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Her\u00e4sin viime y\u00f6n\u00e4 \u201dkylm\u00e4n hiki otsalla\u201d \u2013tunteeseen. Ja kyse ei ollut keskikyps\u00e4n naisen l\u00e4mm\u00f6ns\u00e4\u00e4telyn oikuista. Uneni draaman kaari oli saavuttanut er\u00e4\u00e4nlaisen kulminaatiopisteen. Ja kuten usein on kohdallani tyypillist\u00e4, her\u00e4\u00e4n n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4 tarinan loppua. Muistan unen kohdasta, jossa kuljeskelen jonkin lentokent\u00e4n k\u00e4yt\u00e4vi\u00e4 … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[95,14,18,20,109],"tags":[110,113,111,114,70,112],"class_list":["post-380","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aivot","category-suomeksi","category-tarina","category-teknologia","category-uni","tag-aivot","tag-digiaika","tag-mieli","tag-tarina","tag-teknologia","tag-uni"],"yoast_head":"\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\t\n