Viimeiset pari vuotta ovat olleet t\u00e4ynn\u00e4 julistuksia, klikkiotsikoita, kaikenlaisia v\u00e4itt\u00e4mi\u00e4. \u201dMin\u00e4 tied\u00e4n parhaiten\u201d. \u201dN\u00e4in pit\u00e4isi, olisi pit\u00e4nyt toimia\u201d. Korona-aika on ollut j\u00e4lkiviisastelun kulta-aikaa. Hyv\u00e4t kysymykset ovat kuitenkin huutomerkki-julistuksia parempia. Ne pist\u00e4v\u00e4t miettim\u00e4\u00e4n, ovat minulle mieluista ajatusruokaa.<\/p>\n\n\n\n
Hyv\u00e4n kysymyksen esitti noin viikko sitten Mika Pantzar Facebookissa. H\u00e4nen luvallaan lainaan sit\u00e4 blogissani. Kysymys kuului: \u201dMit\u00e4 pit\u00e4isi ajatella kavereideni postauksista, joissa he kertovat jo aikaa sitten ennen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6it\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4neens\u00e4 maskien, vilkkujen ja passien merkityksen tai rokotusten haitallisuuden tai vaihtoehtoisesti hy\u00f6dyllisyyden?\u201d<\/p>\n\n\n\n
Kysymys kirvoitti varsin pitk\u00e4n viestiketjun. Min\u00e4 j\u00e4in sen \u00e4\u00e4rell\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n sanoja AIKAA SITTEN ja YMM\u00c4RT\u00c4\u00c4. Jos Mikan kaveripostaajat ovat l\u00e4hiaikoina sanoneet em. sanat, voi kyse olla j\u00e4lkiviisaudesta. Koska kyse on mutkikkaasta asiasta, johon ei kaikilta osin ole olemassa oikeata\/v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ratkaisua, on kaiketi niin, ett\u00e4 kaikki voisivat itsetyytyv\u00e4isyytt\u00e4 uhkuen v\u00e4itt\u00e4\u00e4 olevansa\/olleensa oikeassa.<\/p>\n\n\n\n
Sana j\u00e4lkiviisaus palautti mieleeni tositarinan el\u00e4v\u00e4n el\u00e4m\u00e4n tilanteesta neurologiurallani yliopistosairaalan p\u00e4ivystyksess\u00e4. Tapahtuma on muovannut ajatteluani. J\u00e4lkiviisaus nostattaa herk\u00e4sti minussa henkisi\u00e4 allergian\u00e4ppyl\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Olin p\u00e4ivystyksen vastuuneurologina. Hoidettavana oli potilas, joka oli mennyt yll\u00e4tt\u00e4en tajuttomaksi er\u00e4\u00e4ss\u00e4 toisessa sairaalassa leikkauksen j\u00e4lkeen. Sain soiton aamup\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 potilaan leikanneelta l\u00e4\u00e4k\u00e4rilt\u00e4. Kyse oli potilaasta, jolta oli leikattu harvinainen sy\u00f6p\u00e4 ja l\u00e4\u00e4k\u00e4rit tekiv\u00e4t hartiavoimin t\u00f6it\u00e4, jotta potilas selvi\u00e4isi t\u00e4st\u00e4 sy\u00f6v\u00e4st\u00e4. Kehotin l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n potilaan pikimmiten p\u00e4ivystyksen\u00e4 Meikkuun, jonne h\u00e4n saapuikin tunnin sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Tutkin potilaan ja m\u00e4\u00e4r\u00e4sin aivokuvauksen samalle p\u00e4iv\u00e4lle aivoverenvuodon ep\u00e4ilyn vuoksi. Tietysti sy\u00f6v\u00e4n et\u00e4ispes\u00e4ke aivoissa k\u00e4vi my\u00f6s mieless\u00e4. Erilaisten tapahtumien seurauksena aivokuvaus tehtiin p\u00e4ivystysaikana. Olin p\u00e4ivyst\u00e4m\u00e4\u00e4n tulleelle apulaisl\u00e4\u00e4k\u00e4rille antanut teht\u00e4v\u00e4ksi huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 kuvaus tehd\u00e4\u00e4n ASAP.<\/p>\n\n\n\n
Seuraavana aamuna potilaan aivokuvat olivat neurologien r\u00f6ntgenkokouksessa esill\u00e4. Kuvia esitellyt r\u00f6ntgenin senioril\u00e4\u00e4k\u00e4ri totesi: \u201dPotilaan aivoissa ei ole mit\u00e4\u00e4n poikkeavaa\u201d. Onneksi mietin min\u00e4. \u201dEi siis mit\u00e4\u00e4n neurokirurgista p\u00e4ivystysleikkausta vaativaa\u201d, jatkoi r\u00f6ntgenl\u00e4\u00e4k\u00e4ri. \u201dMiksi piti aiheettomasti kuormittaa r\u00f6ntgeni\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 asialla illalla? T\u00e4ysin turhaa!!\u201d R\u00f6ntgenl\u00e4\u00e4k\u00e4ri katsoi syytt\u00e4v\u00e4sti iltap\u00e4ivyst\u00e4j\u00e4\u00e4, neurologiaan erikoistuvaa. Er\u00e4s, l\u00e4hinn\u00e4 hallintoteht\u00e4viss\u00e4 oleva seniorineurologi my\u00f6t\u00e4ili ny\u00f6kytellen r\u00f6ntgenl\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4. Kaiken itsehillint\u00e4ni kehiin laittaen totesin kaikkien kuullen r\u00f6ntgenl\u00e4\u00e4k\u00e4rille: \u201dMin\u00e4 olin neurologina etulinjassa vastaamassa potilaan tutkimuksista ja hoidosta. Olen edelleen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 tajuttomuuden syyn selvittely vaati aivojen p\u00e4ivystyskuvausta, vaikka elimist\u00f6n suolatasapainokin vaati korjaamista. T\u00e4\u00e4ll\u00e4, seuraavan p\u00e4iv\u00e4n r\u00f6ntgenkokouksessa, on potilaan normaalien aivokuvien \u00e4\u00e4rell\u00e4 helppoa j\u00e4lkiviisastella. Min\u00e4 tein p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen kuvauksen tarpeesta tilanteessa, jossa potilas oli tajuton ja aivovuoto\/iso infarkti mahdollinen syy. Pid\u00e4n kohtuuttomana meid\u00e4n kliinikkol\u00e4\u00e4k\u00e4reitten arvostelua ja syyttely\u00e4. Me olemme hoitovastuussa potilaasta. Sellaista vastuuta ei sinulla, joka kuvia t\u00e4\u00e4ll\u00e4 katsot ja tulkitset, ole.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Kliinikkol\u00e4\u00e4k\u00e4rin ty\u00f6 on hyvin usein t\u00e4t\u00e4 sairaaloissa. L\u00e4\u00e4k\u00e4rin ammattitaitoon kuuluu varautua pahimpaan ja poissulkea vaaralliset potilaan oireiden syyt, jotka usein voidaan hoitaa, aina ei. Olen urani aikana lukemattomia kertoja joutunut kliinikkokollegojeni kanssa tekem\u00e4\u00e4n vaikeita p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Kuka kolmesta tehohoitoa vaativasta potilasta siirtyy teholle, kun paikkoja on vain yksi? Ketk\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 potilaista pystyt\u00e4\u00e4n hoitamaan p\u00e4ivystyksess\u00e4 odottamassa tehohoitopaikkaa? Tehon neurologina olen seissyt vakavasti sairaiden potilaiden vuoteen \u00e4\u00e4rell\u00e4 ja pohtinut, voisiko potilaan siirt\u00e4\u00e4 jatkohoitoon, vaikka valvontayksik\u00f6n kautta, vuodeosastolle, kun p\u00e4ivystyksess\u00e4 on akuutisti tehohoitoa tarvitseva potilas. <\/p>\n\n\n\n
Koronaviruspandemia on pit\u00e4nyt yhteiskuntaa tiukasti otteessaan. Tilanteessa on paljon sek\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteellisi\u00e4 ett\u00e4 yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Olen neurologina ty\u00f6urani aikana ollut useita kertoja eturintamassa, vaikeiden hoitop\u00e4\u00e4t\u00f6sten \u00e4\u00e4rell\u00e4. Ihmisen henkikulta on kuvaannollisesti ollut k\u00e4mmenell\u00e4ni. Olen samalla n\u00e4hnyt konkreettisesti resurssien rajallisuuden ja tiedostanut hyvin, ett\u00e4 yhteiskunnan ja talouden rattaiden on py\u00f6ritt\u00e4v\u00e4, jotta on rahaa, jonka avulla ihmisten perusturvallisuuden elementeist\u00e4 huolehditaan.<\/p>\n\n\n\n
Tosiel\u00e4m\u00e4n kokemusten karaisemana, totean n\u00f6yr\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 en l\u00e4hde etu- tai j\u00e4lkiviisastelemaan koronaepidemia-ajan p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. En edes, vaikka voisin j\u00e4lkiviisaana todeta, ett\u00e4 joitakin asioita olisi voinut tehd\u00e4 toisin. Toisaalta sit\u00e4, mihin t\u00e4m\u00e4 \u201dtehtiin toisin\u201d olisi johtanut, emme voi tiet\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Viimeiset pari vuotta ovat olleet t\u00e4ynn\u00e4 julistuksia, klikkiotsikoita, kaikenlaisia v\u00e4itt\u00e4mi\u00e4. \u201dMin\u00e4 tied\u00e4n parhaiten\u201d. \u201dN\u00e4in pit\u00e4isi, olisi pit\u00e4nyt toimia\u201d. Korona-aika on ollut j\u00e4lkiviisastelun kulta-aikaa. Hyv\u00e4t kysymykset ovat kuitenkin huutomerkki-julistuksia parempia. Ne pist\u00e4v\u00e4t miettim\u00e4\u00e4n, ovat minulle mieluista ajatusruokaa. Hyv\u00e4n kysymyksen esitti noin … Continue reading