{"id":762,"date":"2022-10-21T07:59:11","date_gmt":"2022-10-21T07:59:11","guid":{"rendered":"http:\/\/kitimuller.com\/?p=762"},"modified":"2022-10-21T07:59:17","modified_gmt":"2022-10-21T07:59:17","slug":"koukuttava-halonhakkuu-on-muutakin-kuin-kirveen-heiluttamista%ef%bf%bc","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/kitimuller.com\/?p=762","title":{"rendered":"Koukuttava halonhakkuu on muutakin kuin kirveen heiluttamista\ufffc"},"content":{"rendered":"\n

T\u00e4t\u00e4 blogia kirjoittaessa mietin ep\u00e4varmana, osaanko halkojen teon yhteydess\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oikeita sanoja. Rauhoituin, kun l\u00f6ysin Mets\u00e4lehden helmikuussa 2021 ilmestyneen artikkelin<\/a>. Lehdess\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n: \u201dMit\u00e4 eroa on halolla, pilkkeell\u00e4, klapilla ja p\u00f6lkyll\u00e4?\u201d? Mottimestari Antti Tickl\u00e9n vastaa: \u201dPolttopuusta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n eri nimityksi\u00e4 eri puolella Suomea\u201d. <\/p>\n\n\n\n

Ihmisten arkisiin askareisiin liittyy monia yksityiskohtia. Jo ennen kuin vakavan energiakriisin uhka tuotti \u201dpuuklapit loppuvat myyjilt\u00e4\u201d klikkiotsikoita, olin usein pohtinut halonhakkuuta. Mit\u00e4 kaikkea onkaan ehtinyt tapahtua ennen kuin halkopino seisoo komeana pihapiiriss\u00e4 tai liiteriss\u00e4? Vuosien varrella olen halonhakkuusta puhunut monien kanssa; t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 mm. Timo Ali-Vehmas ja Janne Kilpel\u00e4inen jakoivat kanssani ajatuksia aiheesta. Mit\u00e4 ihmisen pit\u00e4\u00e4 taitaa, muistaa ja ottaa huomioon? Halkojen teko on oiva esimerkki kehon, mielen, aivoihin tallennetun tiedon ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemuksen sek\u00e4 ihmisen kognitiivisen toiminnan eri osien yhteispelist\u00e4. Kyse ei ole vain silm\u00e4k\u00e4si -yhteisty\u00f6n tarkkuudesta, jota tarvitaan, jotta halko halkeaa sopivasti kirveen iskusta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>
\n

Syyskuun viimeisen\u00e4 viikonloppuna mieheni viritti j\u00e4tk\u00e4nkynttil\u00e4n (kuva kotiarkisto) kolmesta, metrin mittaisesta, kuusen halosta. Sen \u00e4\u00e4rell\u00e4, pimenev\u00e4ss\u00e4 illassa, tyynen j\u00e4rven \u00e4\u00e4rell\u00e4, j\u00e4timme hyv\u00e4stit kes\u00e4lle. Kuusen pihka ritisi ja r\u00e4tisi. <\/p>\n\n\n\n

Ruska oli jo saapunut. P\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 kuljeskelin punertavien mustikkavarvikkojen keskell\u00e4. Vaahtera, koivu, haapa ja pihlaja olivat ruskapuvuissaan. Katselin eri tavoin sammaloituneita puiden kantoja. <\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Moottorisahalla aikoinaan kaadetut ja oksista vapaiksi riisutut puut on ensin sahattu noin metrin mittaisiksi haloiksi, my\u00f6hemmin kirveell\u00e4 pienemmiksi pilkottu, liiteriin kuivumaan siirretty. Lopulta puut poltetaan m\u00f6kin takassa tai saunan kiukaassa antamaan l\u00e4mp\u00f6\u00e4, luomaan tunnelmaa. Nuotiotulilla on grillattu ruumiin ravintoa ja sen \u00e4\u00e4rell\u00e4 on tarinoilla tarjoiltu ajatusruokaa. <\/p>\n\n\n\n

Sukupolvelta toiselle siirtyv\u00e4 taito<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Puuklapien teko ja halkopinojen kokoaminen on sukupolvesta toiseen j\u00e4lkipolville siirtynyt taito, jonka moni suomalainen taitaa ainakin joiltain osin. Sain viisitoistakes\u00e4isen\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkin siit\u00e4, ett\u00e4 me suomalaiset ovat \u201dmets\u00e4n kansa\u201d. Olin vanhempieni yst\u00e4v\u00e4perheess\u00e4 kielikylvyss\u00e4 Englannissa Oxfordissa. Perheen tyt\u00e4r oli partiossa ja p\u00e4\u00e4sin mukaan viikonloppuretkelle. Viel\u00e4kin muistan h\u00e4mm\u00e4stykseni, kun partioleiri oli koulun urheilukent\u00e4ll\u00e4, jonka reunalla kasvoi per\u00e4ti pari puuta. Nuotiopuut kaivettiin esille linja-auton tavaratilassa majailleesta s\u00e4kist\u00e4. Halonhakkuu ei ollutkaan englantilaisille partiolaisille tuttua, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n nuotion teko. Ihmetteliv\u00e4t, miten min\u00e4 sain sellaisen aikaiseksi, vaikka en ole partiolainen. \u201dIs\u00e4lt\u00e4 opin\u201d, vastasin.<\/p>\n\n\n\n

Tulentekij\u00f6it\u00e4 ymm\u00e4rsiv\u00e4t jo esi-is\u00e4mme arvostaa. Suomessa monelle nykyihmisellekin halkojen teko on tapa irrottautua omasta ty\u00f6st\u00e4 ja arjen p\u00e4ivitt\u00e4isist\u00e4 rutiineista. M\u00f6kkikansa rentoutuu halkopinoja rakentaen. Kun polttopuiden teko ja siihen liittyv\u00e4t monet eri vaiheet ovat hallussa ei tarvitse murehtia, loppuvatko puuklapit kaupoista.<\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4ss\u00e4 muistot her\u00e4\u00e4v\u00e4t<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Kes\u00e4ll\u00e4 istuin mustikkavarvikossa. Samalla kun marjat kopsahtelevat poimuriin, mietin lapsuuskesi\u00e4. Ensin mieleeni pompahti mummoni hiivalla nostatettuun pullataikinaan tehty mustikkapiirakka. Puun kannolla istuessa muistojen filmi kulki eteenp\u00e4in: Mummoni pilkkoi kirves k\u00e4dess\u00e4 pikkupuita puuhellan l\u00e4mmitt\u00e4mist\u00e4 varten. Ilman niit\u00e4 ei paistunut mustikkapiirakka eiv\u00e4tk\u00e4 karjalanpiirakat. Homma oli siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin aikaa viev\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mummu ryhtyi paistopuuhaan vain pari kertaa kes\u00e4ss\u00e4. H\u00e4n, Ven\u00e4j\u00e4n valloittamasta Karjalasta evakkona Suomeen tullut, oli hellan valtiatar.<\/p>\n\n\n\n

Pikkutytt\u00f6n\u00e4 istuin keitti\u00f6n p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 ja seurasin puuhellan l\u00e4mmitt\u00e4mist\u00e4. Toimitukseen sis\u00e4ltyi lukuisia niksej\u00e4. Mummo vuoli puukolla sopivan kokoisia puusytykkeit\u00e4 ja oli tarkka tulipes\u00e4\u00e4n laitettavien puuklapien koosta. Ne takasivat hyv\u00e4t paistol\u00e4mm\u00f6t ja savuttamattoman keitti\u00f6n. Piti olla tarkka ja j\u00e4rjestelm\u00e4llinen. \u201dKokemus opettaa taitavaksi, jos on intoa oppia\u201d, sanoi ihailemani mummo. \u201dSeuraapa tytt\u00f6 nyt tarkasti, mit\u00e4 teen ja paina mieleesi\u201d. Ei ole eteen tullut vanhanajan puuhellaa, jolla testata saanko muistin sy\u00f6vereist\u00e4 mummon opit, liki 60 vuoden takaa, esiin kaivettua.<\/p>\n\n\n\n

Halkojen tekoon hurahtaa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

J\u00e4rvensel\u00e4n yli ja mets\u00e4n takaa on pitkin kes\u00e4\u00e4 kantautunut moottorisahan \u00e4\u00e4ni ja mets\u00e4koneen moottorin hyrin\u00e4. Tyyness\u00e4 illassa korvani nappaa my\u00f6s \u00e4\u00e4nen, joka syntyy siit\u00e4, kun kirves osuu puup\u00f6lliin.<\/p>\n\n\n\n

Tied\u00e4n monia, joille halonhakkuu on sek\u00e4 koukuttavaa ett\u00e4 rentouttavaa. Omakohtaiset kokemukseni ovat t\u00e4ss\u00e4 lajissa vaatimattomat. Minulla on suuri kunnioitus kirvest\u00e4 ja puup\u00f6llej\u00e4 kohtaan. Minulle, vasurille, jolla ei ole syvyysn\u00e4k\u00f6\u00e4, ei kirvest\u00e4 k\u00e4teen anneta. Sivusta olen puuhaa lapsesta asti seurannut.  Halkopinon rakentamiseen olen p\u00e4\u00e4ssyt osallistumaan. Ei taida olla kahta samanlaista pinoa. Estetiikka ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisyys ly\u00f6v\u00e4t parhaimmillaan k\u00e4tt\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Jakaessaan kanssani kokemuksiaan halkojen teosta Janne Kilpel\u00e4inen ja Timo Ali-Vehmas totesivat, ett\u00e4 vaihe, jossa kirves osuu p\u00f6lliin, on vain pieni osa paljon suuremmasta asiasta. Halkojen tekemiseen liittyy monia eri vaiheita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>
\n

Ennen kuin kirves osuu p\u00f6lkkyyn, moni on k\u00e4ynyt mets\u00e4ss\u00e4 tarpomassa ja pohtimassa, montako puuta kaadan t\u00e4n\u00e4 vuonna? Koivua, m\u00e4nty\u00e4, kuusta, vaiko jotain muuta? Viereinen kuva on omasta kotiarkistosta. <\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Monelle kataja ja visakoivu j\u00e4\u00e4v\u00e4t mets\u00e4\u00e4n. Puiden kasvua seurataan vuodesta toiseen. Minullakin on l\u00e4himets\u00e4ss\u00e4 tuttuja puita. Yhden syysmyrsky kaatoi mets\u00e4polun poikki. Siin\u00e4 se nyt lep\u00e4\u00e4, kun pohdimme, j\u00e4tet\u00e4\u00e4nk\u00f6 se siihen kaikessa rauhassa maatumaan vai p\u00e4tkit\u00e4\u00e4nk\u00f6 sahalla p\u00f6lleiksi ja kirveell\u00e4 haloiksi.<\/p>\n\n\n\n

Olisiko hyv\u00e4 hoitaa puunkaato talvella? Puun kaataminen on vaarallista puuhaa, jos ei ole malttia mietti\u00e4. Mihin suuntaan puu on parasta kaataa? Nykyiset moottorisahat ovat kevyit\u00e4 ja k\u00e4tevi\u00e4, mutta t\u00e4m\u00e4n ei pid\u00e4 antaa h\u00e4m\u00e4t\u00e4. Kohta, mihin moottorisahalla kaatolovi puun tyveen tehd\u00e4\u00e4n, on tarkka paikka. Pit\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 paras kaatosuunta ja malttaa odottaa oikean suuntaista tuulta tai tyynt\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00e4. Saako puun kaatumaan niin ettei se j\u00e4\u00e4 nalkkiin toiseen puuhun? Nalkkiin j\u00e4\u00e4neen puun kohdalla piilee vaaramomentti. Puu voi hallitsemattomasti rojahtaa ihan muualle kuin mihin kaataja t\u00e4ht\u00e4si. Ihmisell\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla muistissa paljon tietoa puista, mets\u00e4st\u00e4, s\u00e4\u00e4oloista, turvavarusteista, jotta homma pelitt\u00e4\u00e4 turvallisesti. Tieto on nivottava yhteen ja poimittava aktiivik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, kun tehd\u00e4\u00e4n tilannearviota kaadettavan puun \u00e4\u00e4rell\u00e4. Jokainen puun kaataminen on uusi tilanne, johon aiempaa kokemusta pit\u00e4\u00e4 soveltaa. Rutiinity\u00f6st\u00e4 ei ole kyse.<\/p>\n\n\n\n

Halkojen halkaisemisessa ei riit\u00e4, ett\u00e4 kirves osuu p\u00f6lliin<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Jokainen pilkottava halko on omansalainen yksil\u00f6. Kokemus opettaa, miten p\u00e4in puup\u00f6lli hakkuualustalle kannattaa asettaa ja mihin kohtaan puuta kirvest\u00e4 t\u00e4hd\u00e4t\u00e4, jotta p\u00f6lli halkeaa sopivasti kahtia ensily\u00f6nnill\u00e4. Mink\u00e4 kokoinen puu on sopiva saunan kiukaaseen tai takkaan? Miten puut kannattaa pinota kuivumaan, jotta niit\u00e4 voi aikanaan vaivatta ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n niin, ett\u00e4 pino edelleen s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 ryhtins\u00e4. Jos tieto oikeaoppisesta tavasta ottaa pinosta puita puuttuu, koko komeus voi pahimmassa tapauksessa nopeasti hajota ja puiden hakija j\u00e4\u00e4d\u00e4 puur\u00f6ykki\u00f6n alle.<\/p>\n\n\n\n

Mihin tarkoitukseen halkoja tehd\u00e4\u00e4n? L\u00e4mmitet\u00e4\u00e4nk\u00f6 takkaa, leivinuunia vaiko grilli\u00e4? Istutaanko tarinoimassa nuotion tai j\u00e4tk\u00e4nkynttil\u00e4n \u00e4\u00e4rell\u00e4. On oltava tietoa siit\u00e4, mink\u00e4 sorttinen ja kokoinen puuklapi sopii mihinkin tarkoitukseen. Puita kiukaan suuluukusta pes\u00e4\u00e4n latoessa puita pilkkoneen k\u00e4teen voi osua halko, jonka olemus palauttaa mieleen, miten kyseisen yksil\u00f6n kanssa sai t\u00f6it\u00e4 tehd\u00e4 ennen kuin se sopivan kokoiseksi taipui.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4nelle, joka k\u00e4velee mets\u00e4ss\u00e4, josta puita on kaatanut, kannot tuovat mieleen tilanteen, jossa puu kaadettiin. Mit\u00e4 siit\u00e4 kerrasta oppi? Kokemus karttuu.<\/p>\n\n\n\n

Tekeminen palauttaa mieleen monia muistoja ja nykyisyys voi kietoutua osaksi halonhakuun muistojen ketjua. Halkotalkoissa jaetaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n oppeja ja niksej\u00e4. Nuotion \u00e4\u00e4rell\u00e4 moni intoutuu muistojaan muille kertomaan.<\/p>\n\n\n\n

Puita halkoessa ajatus ei saa harhailla omille teilleen<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Halonhakkuu on monelle keino \u201dnollata mieli\u201d. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 homma hoituu sen kummemmin miettim\u00e4tt\u00e4. P\u00e4invastoin hommaan pit\u00e4\u00e4 keskitty\u00e4 ja tarkkaavuus pit\u00e4\u00e4 aisoissa sill\u00e4 hetkell\u00e4, kun kirves heilahtaa ja puuhun osuu. Pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s olla valppautta. Minulle mustikoita poimiessa ajatuksia tulee ja ideoita pukkaa mieleen. Ajatusten harhaillessa riski mustikoiden poimimisessa on se, ett\u00e4 astuu harhaan, kompastuu kantoon, kippo kaatuu. Halonhakkuussa keskittyminen ei saa herpaantua. Kuten moni muukin fyysinen toiminta, halkojen teko voi kirvoittaa mieleen monenlaisia ajatuksia. Niitten pit\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 antaa virrata, tulla ja menn\u00e4, ilman, ett\u00e4 niihin tarttuu. Jos mieli ryhtyy harhailemaan, on aika ajatustauolle.<\/p>\n\n\n\n

Jos ei pid\u00e4 ajatuksiaan kurissa, voi kirveen isku olla kohtalokas. P\u00e4ivyst\u00e4ess\u00e4ni nuorena l\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4 sairaalaan tuli parikin kertaa mies, jolla kirves oli osunut s\u00e4\u00e4reen. Toinen heist\u00e4 selvisi haavan putsauksella ja tikeill\u00e4, toinen tarvitsi kirurgista luunmurtumien hoitoa. Neurologina tutkin potilaan, jota halko l\u00f6i p\u00e4\u00e4h\u00e4n ja silm\u00e4vammankin olen n\u00e4hnyt. <\/p>\n\n\n\n

Halkopinon teko voi kertoa ihmisest\u00e4 paljonkin. Sen toteutus vaatii suunnittelua. Miten pino pit\u00e4\u00e4 kasata, jotta siit\u00e4 pystyy vaivatta ottamaan eri tarpeisiin puita, pienempi\u00e4 ja suurempia, kunnolla kuivuneita. On osattava sek\u00e4 rakentaa ett\u00e4 purkaa pinoa. T\u00e4m\u00e4 on asia, joka minullekin on opetettu.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ja kauneus ly\u00f6v\u00e4t k\u00e4tt\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>
\n

Olen n\u00e4hnyt kuvia lukuisista halkopinoista. Ne ovat usein hyvin kauniita. Halkojen tekeminen on my\u00f6s taidetta. Siin\u00e4 vaaditaan tarkkaa silm\u00e4-k\u00e4si yhteisty\u00f6t\u00e4, ty\u00f6v\u00e4lineen hallintaa, taiteellista silm\u00e4\u00e4 ja kolmiulotteista hahmotuskyky\u00e4. Viereisen kuvan on ottanut Michael M\u00fcller. Halkopinon taiteilijaa en tied\u00e4.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Kokeneet halkojen tekij\u00e4t ovat avanneet silm\u00e4ni sille, miten t\u00e4m\u00e4nkin ty\u00f6n voi jakaa osiinsa. Halkojen tekeminen on sek\u00e4 arkista toimintaa ett\u00e4 usein my\u00f6s meditatiivista. Silm\u00e4 lep\u00e4\u00e4 k\u00e4tten t\u00f6it\u00e4 katsoessa. Olen kirjoittanut siit\u00e4, miten monin tavoin k\u00e4sill\u00e4 tekeminen viritt\u00e4\u00e4 niin mielt\u00e4 kuin aivojen hermoverkkoja ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 sek\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 monia motorisia ja kognitiivisia toimintoja. K\u00e4sill\u00e4 tekeminen koukuttaa my\u00f6s siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4kee, kuinka lopputulos syntyy. Itse olen koukussa marjojen poimimiseen, virkkaamiseen sek\u00e4 kutomiseen. Oppimisen ja onnistumisen iloa olen kokenut my\u00f6s halkopinon rakentamisen \u00e4\u00e4rell\u00e4. Erityisen tyytyv\u00e4inen olen, kun ensiyritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 saan sytytetty\u00e4 takkapuut loimuamaan. \u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4t\u00e4 blogia kirjoittaessa mietin ep\u00e4varmana, osaanko halkojen teon yhteydess\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oikeita sanoja. Rauhoituin, kun l\u00f6ysin Mets\u00e4lehden helmikuussa 2021 ilmestyneen artikkelin. Lehdess\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n: \u201dMit\u00e4 eroa on halolla, pilkkeell\u00e4, klapilla ja p\u00f6lkyll\u00e4?\u201d? Mottimestari Antti Tickl\u00e9n vastaa: \u201dPolttopuusta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n eri nimityksi\u00e4 eri puolella … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[310,95,40,14,16,168,132,304,311,305,290,18],"tags":[110,44,25,312,314,291,114,24],"class_list":["post-762","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aistit","category-aivot","category-ajattelu","category-suomeksi","category-ihminen","category-jarki","category-kasi-suomeksi","category-liikunta","category-metsa","category-motoriikka","category-taide","category-tarina","tag-aivot","tag-ajattelu-2","tag-ihminen-2","tag-metsa","tag-puu","tag-taide","tag-tarina","tag-tyo-2"],"yoast_head":"\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\t\n