{"id":886,"date":"2025-06-26T12:48:29","date_gmt":"2025-06-26T12:48:29","guid":{"rendered":"https:\/\/kitimuller.com\/?p=886"},"modified":"2025-06-26T13:23:31","modified_gmt":"2025-06-26T13:23:31","slug":"diabetes-tautihistorian-merkkipaalut","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/kitimuller.com\/?p=886","title":{"rendered":"Diabetes \u2013 tautihistorian merkkipaalut"},"content":{"rendered":"\n

Papyrusajasta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Diabetes on hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, miten historian eri aikakausien l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden potilasty\u00f6 on tuottanut l\u00e4\u00e4ketieteen tietopolun, joka on alkanut papyrusajasta. T\u00e4t\u00e4 polkua ovat lukemattomat l\u00e4\u00e4k\u00e4rit ja tutkijat sittemmin kulkeneet. \u201dSokeritauti-kapula\u201d on siirtynyt eteen p\u00e4in viet\u00e4v\u00e4ksi aiemmin el\u00e4neilt\u00e4. L\u00e4\u00e4k\u00e4reiden taito kirjata yl\u00f6s potilasty\u00f6ss\u00e4 tekem\u00e4ns\u00e4 havainnot sek\u00e4 kyky pohtia sairauden syit\u00e4 loi polun, jonka varrelta l\u00f6ytyiv\u00e4t aluksi diabeteksen keskeiset oireet. V\u00e4hitellen kliininen ty\u00f6 yhdistettyn\u00e4 erilaisiin tieteellisiin l\u00e4pimurtoihin on tuonut meid\u00e4t t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 uutta tietoa kertyy varsin kiihtyv\u00e4ll\u00e4 tahdilla diabetes potilaiden yksil\u00f6llisist\u00e4 oirekuvista ja niiden diagnostiikasta sek\u00e4 tarpeesta r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6id\u00e4 sairauden hoito yksil\u00f6llisesti, jokaisen potilaan kohdalla.<\/p>\n\n\n\n

Tautihistorian merkkipaalut<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

L\u00e4\u00e4ketieteen historian yhdist\u00e4minen t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n ja sairauden hoidon tulevaisuuden pohtiminen on kiehtovaa. Sukellukseni tautihistoriaan kutitteli mielikuvitustani ja n\u00e4in \u201dsieluni silmill\u00e4\u201d eri aikakausien ihmisi\u00e4 tutkimassa sokeritaudin olemusta ja syit\u00e4.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Papyrus Ebers,
Wikimedia commons<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Jo 1500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua (eea.) Ebersin Papyruksessa, joka on n. 20 metri\u00e4 pitk\u00e4 rulla Egyptin l\u00e4\u00e4ketieteen rohdoshoidoista mainitaan tihentynyt virtsaaminen ja painon lasku. Kreikkalaisen l\u00e4\u00e4k\u00e4rin Apolloniuksen arvellaan olleen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri, joka toi l\u00e4\u00e4ketieteeseen sanan diabetes noin 250 eea. Muinaiskreikan sana \u201ddiabainein\u201d tarkoittaa \u201dvirtaa l\u00e4pi\u201d. Nyky\u00e4\u00e4nkin, kun potilas kertoo tihentyneest\u00e4 virtsaamisesta ja sen runsaasta m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, on syyt\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4, onko potilaalla sokeritauti.<\/p>\n\n\n\n

Sokeritauti tunnettiin eri puolilla maailmaa. Siit\u00e4 on kuvauksia mm. vanhoissa kiinalaisissa, intialaisissa sek\u00e4 L\u00e4hi-Id\u00e4n eri maiden l\u00e4\u00e4ketieteellisiss\u00e4 teksteiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kreikkalainen Aretaeus Cappadocia julkaisi toisella vuosisadalla ajan laskun alun j\u00e4lkeen (jKr.) ensimm\u00e4isen kattavan kuvauksen diabeteksesta. Havaintojensa perusteella h\u00e4n arveli, ett\u00e4 potilaitten elimist\u00f6 ei pysty kunnolla k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ruoan ja juoman ravintoaineita ja siksi sairaus johtaa vaikeaan laihuuteen. H\u00e4nen tarkat potilaskuvauksensa eri sairauksista, olivat l\u00e4\u00e4ketieteellisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 pohjaty\u00f6t\u00e4. Niiden avulla ponnistettiin eteenp\u00e4in sairauden syiden selvitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Englantilainen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Thomas Willis (1621-1675) tutki erityisesti ihmisen hermoston anatomiaa ja h\u00e4nen t\u00e4rkein l\u00f6yt\u00f6ns\u00e4 oli Circulus Willisi eli valtimokeh\u00e4 aivojen pohjalla, joka yhdist\u00e4\u00e4 toisiinsa oikean ja vasemman puolen verisuonet. H\u00e4n tutki my\u00f6s tihe\u00e4virtsaisuuden syit\u00e4 ja raportoi, ett\u00e4 diabetes-potilaiden virtsa erottuu muista maistumalla makealta. H\u00e4n liitti diabetekseen mellitus-sanan (hunajan makea) vuonna 1674. H\u00e4n my\u00f6s kuvasi ensimm\u00e4isen\u00e4 myasthenia gravis -sairauden. Omassa v\u00e4it\u00f6skirjassani tutkin kyseisen sairauden neuroimmunologiaa 1980 luvulla.<\/p>\n\n\n\n

Englantilainen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri ja fysiologi Mathew Dobson<\/a> keksi kuumentaa diabeetikoitten virtsaa ja huomasi, ett\u00e4 nesteen haihduttua j\u00e4ljelle j\u00e4i makeata sakkaa. Dobson my\u00f6s osoitti, ett\u00e4 diabeetikoitten veress\u00e4 on sokeria. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tteli tutkimustensa perusteella, ett\u00e4 diabetes on aineenvaihdunnallinen sairaus eik\u00e4 pelkk\u00e4 munuaisten toimintah\u00e4iri\u00f6. H\u00e4n julkaisu vuonna 1776 tutkimuksensa \u201dExperiments and Observations on the Urine of Diabetes<\/em>\u201d. T\u00e4t\u00e4 monet pit\u00e4v\u00e4t nykyaikaisen endokrinologian merkkipaaluna. H\u00e4n my\u00f6s p\u00e4\u00e4tyi potilaita hoitaessaan siihen, ett\u00e4 diabetesta on useampaa ei muotoa. Dobsonin tutkimusten pohjalta l\u00e4\u00e4ketiede otti ison harppauksen eteen p\u00e4in diabeteksen osalta. Kuten usein k\u00e4y tieteen (vakiintuneita) k\u00e4sityksi\u00e4 mullistavien tulosten kanssa, Dobsonin uusien havaintojen kliininen merkitys oli vuosia kiistojen kohteena.<\/p>\n\n\n\n

Seuraava merkitt\u00e4v\u00e4 tutkija diabeteksen historian polulla oli ranskalainen fysiologi Charles Bernard, joka havaitsi, ett\u00e4 haiman eritt\u00e4mill\u00e4 nesteill\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 merkitys ihmisen aineenvaihdunnalle. T\u00e4rkeimm\u00e4n havaintonsa diabeteksen kannalta h\u00e4n julkaisi vuonna 1848. Maksa pystyy sek\u00e4 varastoimaan, ett\u00e4 vapauttamaan sokeria ja elimen toiminta on t\u00e4rke\u00e4 ihmisen sokeriaineenvaihdunnalle.<\/p>\n\n\n\n

Charles Bernardin tutkimuksista ei mennyt pitk\u00e4\u00e4n, kun Strasbourgin yliopiston l\u00e4\u00e4k\u00e4rit Joseph von Mehring ja Oskar Minkowski todensivat vuonna 1889 haiman merkitt\u00e4v\u00e4n roolin diabeteksessa poistamalla haiman koiralta. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen koiralle kehittyi pian diabetes.<\/p>\n\n\n\n

Itse asiassa jo vuonna 1868 saksalainen Paul Langerhans oli l\u00f6yt\u00e4nyt haiman saarekkeita, jotka sis\u00e4lsiv\u00e4t rypp\u00e4it\u00e4 endokriinisia (hormoneja tuottavia soluja), joilla oli t\u00e4rke\u00e4 rooli sokeriaineenvaihdunnassa. Ihosta h\u00e4n l\u00f6ysi ns. Langerhansin solut, jotka osallistuvat ihmisen immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n toimintaan.<\/p>\n\n\n\n

Antidiabeettista ainetta etsit\u00e4\u00e4n<\/strong><\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Haiman roolin merkityksen oivaltamisen j\u00e4lkeen, alkoi antidiabeettisen aineen etsiminen ja erist\u00e4minen. Kokeet ep\u00e4onnistuivat alussa, koska haiman ruoansulatusnesteet n\u00e4yttiv\u00e4t haittaavan eristysty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vasta kun l\u00f6ytyi ratkaisu, jolla ruoansulatusnesteiden toiminta estettiin ilman, ett\u00e4 Langerhansin saarekkeiden solujen toiminta h\u00e4iriintyi, onnistui antidiabeettisen aineen, eristys. Kanadalainen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Banting, joka oli sek\u00e4 sotakirurgi, farmakologi ett\u00e4 ortopedi, onnistui yhdess\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteen opiskelija Charles Bestin kanssa erist\u00e4m\u00e4\u00e4n insuliinin ja osoittamaan sen verensokeria laskevan vaikutuksen vuonna 1921. Ty\u00f6 tehtiin Toronton yliopistossa skottilaisen fysiologin MacLeodin laboratorissa. Haiman saarekesoluista eristetty aine sai nimen insuliini, joka juontaa latinan sanasta \u201dinsula\u201d. Hormoniahan tuottavat haiman Langerhansin saarekkeet. Vuonna 1922 insuliinia sai ensimm\u00e4iseksi 14-vuotias poika, joka oli menehtym\u00e4ss\u00e4 kehonsa korkeaan verensokeriin. Sokeriarvot laskivat nopeasti insuliinin ruiskuttamisen j\u00e4lkeen<\/p>\n\n\n\n

Insuliinin l\u00f6yt\u00e4jien Nobel-palkinto ja rannalle j\u00e4\u00e4neet<\/strong><\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Vuoden 1923 Nobel-palkinto my\u00f6nnettiin Bantingille ja MacLeodille. Asiasta k\u00e4ytiin aikoinaan kiivasta keskustelua, koska kaksi tutkimuksessa merkitt\u00e4v\u00e4n roolin omannutta, Charles Best sek\u00e4 biokemisti James Collip j\u00e4iv\u00e4t palkinnotta. Collip oli onnistunut puhdistamaan eristetyn insuliinin niin, ett\u00e4 sit\u00e4 voitiin turvallisesti antaa ihmiselle. Banting jakoi palkintonsa Bestin kanssa ja MacLeod puolestaan Collipin kanssa. T\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, ett\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4t tutkimusl\u00f6yd\u00f6t ovat usein monen tutkijan yhteisty\u00f6t\u00e4. Kuitenkin Nobel palkinnon voi samalla kertaa jakaa korkeintaan kolmen kesken. Itse olen aina ollut sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 monessa tapauksessa ilman t\u00e4t\u00e4 ansiota j\u00e4\u00e4 moni tutkija, joka itse asiassa on varsinaisesti osoittanut ns. primaarihavainnon merkitt\u00e4vyyden.<\/p>\n\n\n\n

Insuliinin kehitysty\u00f6 jatkuu edelleen<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Insuliinin kaupallinen tuotanto k\u00e4ynnistyi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Toronton yliopisto jakoi l\u00e4\u00e4ketehtaille lisenssej\u00e4, jotta voitiin taata maailmanlaajuinen l\u00e4\u00e4kkeen saatavuus. Aluksi k\u00e4ytettiin el\u00e4inper\u00e4ist\u00e4 insuliinia, jota saatiin lehmist\u00e4 ja porsaista. Pitk\u00e4vaikutteinen versio insuliinista kehitettiin 1950\u20131960 luvulla. Ensimm\u00e4inen synteettinen ihmisen insuliinin geneettisesti muunnettu muoto (Humulin) tuli k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1982, kun min\u00e4 olin jo valmis l\u00e4\u00e4k\u00e4ri.<\/p>\n\n\n\n

Nyky\u00e4\u00e4n on markkinoilla lukuisia erilaisia ominaisuuksia omaavia lyhyt-, keski- ja pitk\u00e4vaikutteisia insuliineja. Kun itse olin l\u00e4\u00e4k\u00e4rin urani alussa, potilailla oli pieni pullo insuliinia, josta he p\u00e4ivitt\u00e4in imiv\u00e4t ruiskun avulla pullon korkin kautta m\u00e4\u00e4r\u00e4tyn m\u00e4\u00e4r\u00e4n \u201dviivoja\u201d insuliinia ruiskuun. Ensimm\u00e4inen insuliinikyn\u00e4 tuli markkinoille vuonna 1985. Nyky\u00e4\u00e4n niit\u00e4 on kaikenv\u00e4risin\u00e4 ja ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t eri vaikutusajan omaavaa insuliinia. Insuliinipumput helpottavat monipistoshoitoa. Uusimpia pumppuja kutsutaan keinohaimaksi, koska ne sek\u00e4 seuraavat veren sokeripitoisuuksia ett\u00e4 annostelevat automaattisesti insuliinia tarvittavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n, jos sokeripitoisuus on liian korkea. <\/p>\n\n\n\n

\u00c4lyinsuliinikyn\u00e4t tekev\u00e4t tuloaan. Ne taltioivat automaattisesti otetun insuliinim\u00e4\u00e4r\u00e4n ja ajankohdan ja tieto siirtyy langattomasti esimerkiksi \u00e4lypuhelimen sovellukseen. Ultrapitk\u00e4n vaikutuksen omaavaa insuliinia kehitet\u00e4\u00e4n ja voi vain arvailla, mit\u00e4 muuta tulevaisuus tuo diabeteksen hoitovalikoimaan.<\/p>\n\n\n\n

Ihmisen sokeripitoisuuden mittaaminen<\/strong><\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Aluksi potilaan virtsaa maistettiin, joskus sen makeus oli houkutellut virtsaan muurahaisia. Mathew Dobson oli jo 1776 todennut, ett\u00e4 kun neste kuumentamalla haihdutettiin virtsasta, diabeteksessa j\u00e4i pohjalle makeata sakkaa. 1800 luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 kehitettiin ensimm\u00e4isi\u00e4 testej\u00e4 arvioimaan virtsan sokeripitoisuutta. Ensimm\u00e4iset ns. liuskatestit, joissa liuska kastetaan virtsaan ja sen v\u00e4rin muutos antaa suuntaa antavan tuloksen sokerin m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 tulivat markkinoille 1950-1960 luvulla ja varsin pian potilaat saivat niit\u00e4 kotik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Vasta 1940 ja -60 luvuilla veren sokerimittaukset otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sairaaloissa. Kotitestit tulivat markkinoille 1980-luvulla. Niiss\u00e4 potilas pist\u00e4\u00e4 pienell\u00e4 neulalla sormeensa ja imeytt\u00e4\u00e4 veripisarasta n\u00e4ytteen testiliuskaan. Se laitetaan mittalaitteeseen, joka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 vain senhetkisen sokeriarvon. N\u00e4m\u00e4 ovat edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Ja monille potilaille ei julkinen terveydenhuolto muita mittalaitteita tarjoakaan.<\/p>\n\n\n\n

2000-luvulta alkaen on tehty vilkasta kehitysty\u00f6t\u00e4 ihmisen iholle kiinnitett\u00e4vill\u00e4 sokerisensoreilla. Ne mittaavat ihon alaisen soluv\u00e4linesteen sokeripitoisuutta. N\u00e4in potilaat voivat p\u00e4ivitt\u00e4in seurata sokeriarvojaan ja saavat tietoa niin ruoan m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja sis\u00e4ll\u00f6n, liikunnan ja unen vaikutuksesta sokeriarvoihinsa. <\/p>\n\n\n\n

Diabeteksen historiapolkuun ilmestyi uusi haara, joka melkein ehti kasvaa umpeen<\/strong><\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Jo Mathew Dobson p\u00e4\u00e4tteli 1770 -luvulla, ett\u00e4 diabetesta on useita eri muotoja. Mutta t\u00e4m\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 avaus diabetessairauden uudelle sivupolulle sai pitk\u00e4\u00e4n heinitty\u00e4, kun Dobsonin potilasty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 liittyv\u00e4t havainnot eiv\u00e4t muita l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4 vakuuttaneet. Ne kiistettiin varsin pitk\u00e4\u00e4n. Vasta 1936 englantilainen Harold Himsworth julkaisi arvostetussa Lancet -lehdess\u00e4, ett\u00e4 on olemassa my\u00f6s diabeteksen muoto, jossa ei kyse ole insuliinin puutoksesta vaan siit\u00e4, ett\u00e4 elimist\u00f6 ei kunnolla pysty hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n haiman tuottamaa insuliinia (insuliiniresistenssi).<\/p>\n\n\n\n

Suun kautta otettavat diabetesl\u00e4\u00e4kkeet<\/strong><\/strong><\/h2>\n\n\n\n

1950-luvulla markkinolle tulivat suun kautta otettavat l\u00e4\u00e4kkeet, joitten teho perustui siihen, ett\u00e4 ne vapauttavat haimasta insuliinia. N\u00e4iden sulfonyylureoiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyi liian matalan sokerin riskej\u00e4, koska l\u00e4\u00e4ke ei mitenk\u00e4\u00e4n ottanut huomioon ihmisen verensokerin tasoa. Vaikka valmisteen kehitysty\u00f6 1960-70-luvulla v\u00e4hensi t\u00e4t\u00e4 liian matalan sokerin riski\u00e4, t\u00e4st\u00e4 l\u00e4\u00e4kehoidosta on p\u00e4\u00e4osin luovuttu.<\/p>\n\n\n\n

Metformin -l\u00e4\u00e4ke kehitettiin jo 1920-luvulla. T\u00e4m\u00e4 edelleen 2 tyypin diabeteksen perushoitoon kuuluva l\u00e4\u00e4ke tuli markkinoille vasta 1960-luvun tienoilla. Se v\u00e4hent\u00e4\u00e4 glukoosin tuotantoa maksassa, tehostaa glukoosin ottoa lihassoluihin, hidastaa sokerin imeytymist\u00e4 suolistosta, eik\u00e4 juurikaan altista matalille verensokeripitoisuuksille ja voi edist\u00e4\u00e4 ylipainoisen laihtumista. Tutkimus, joka keskittyy muihin metformin vaikutuksiin, kuten ik\u00e4\u00e4ntymisen hidastaminen, on nyt tutkijoitten kiikarissa. T\u00e4m\u00e4 oletus perustuu mm. siihen, ett\u00e4 metforminia k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t el\u00e4v\u00e4t pitemp\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 on tyypillist\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4: l\u00e4\u00e4kkeelle, joka alunperin kehitettiin tiettyyn sairauteen, voidaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia k\u00e4ytt\u00f6kohteita. Sama koskee tietysti sivuvaikutuksia.<\/p>\n\n\n\n

Uudet suolistohormonit, joita m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n erityisesti ylipainoisille 2 tyypin diabeetikoille lis\u00e4\u00e4v\u00e4t mm. insuliinin erityst\u00e4 ruokailun yhteydess\u00e4, hidastavat mahalaukun tyhjentymist\u00e4 ja aiheuttavat n\u00e4in kyll\u00e4isyyden tunnetta. Monet potilaat laihtuvat. Koska ylipaino (ilman diabetestakin) on maailmanlaajuinen ongelma ja lis\u00e4\u00e4 lukuisten sairauksien riski\u00e4, l\u00e4\u00e4ketehtaat kehitt\u00e4v\u00e4t jatkuvasti uusia lihavuusl\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 ja niiden yhdistelmi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

El\u00e4m\u00e4ntavat kuntoon ennen l\u00e4\u00e4kerohdoksia<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Corpus Hippocraticum, eli Hippokrateen papyruskokoelma k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 noin 60 antiikin Kreikan ajan l\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 teksti\u00e4. Ne on p\u00e4\u00e4asiassa kirjoitettu vuosina 430\u2013330 eaa. Hippokrates oli ehk\u00e4 merkitt\u00e4vin tuon ajan l\u00e4\u00e4ketieteen auktoriteetti, mutta kaikki tekstit eiv\u00e4t ole h\u00e4nen kirjoittamiaan. Kokoelmaa pidet\u00e4\u00e4n l\u00e4nsimaisen l\u00e4\u00e4ketieteen perustana. Niiss\u00e4 korostetaan el\u00e4m\u00e4ntapojen t\u00e4rkeytt\u00e4: Monipuolista ruokavaliota, kohtuudella sy\u00f6mist\u00e4, lepoa, liikuntaa.<\/p>\n\n\n\n

El\u00e4m\u00e4ntavat kuntoon ennen l\u00e4\u00e4kerohdoksia. Edelleen ajankohtainen ohje. Diabeteksen kohdalla pioneerina pidet\u00e4\u00e4n mm. amerikkalaista l\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4 Elliot P Joslin, joka julkaisi jo vuonna 1916 kirjan The Treatment of Diabetes Mellitus<\/em>, jossa kehoitetaan mm. v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n liiallista hiilihydraattien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja painotetaan liikunnan merkityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Niskaote maailman diabetes- ja ylipainoepidemiasta<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Neurologina olen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 n\u00e4hnyt, miten moni aivoinfarktin saanut potilas tai potilas, jolla on kuin ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset sukat jaloissa tai k\u00e4sineet k\u00e4siss\u00e4 \u00e4\u00e4reishermoston tuntoratojen vaurioitumisen takia, saa vasta oireiden syit\u00e4 selvitett\u00e4ess\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 sairastavansa diabetesta.<\/p>\n\n\n\n

Moni ihminen sairastaa tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4\u00e4n diabetesta tai sen esiastetta. N\u00e4m\u00e4 henkil\u00f6t eiv\u00e4t suinkaan aina ole ylipainoisia. Monilla on suvun sairaushistoriassa diabetesta. Raskausajan diabetes sek\u00e4 tilanne, jossa veren paastosokeriarvot ovat ajoittain koholla tai verensokeri nousee liian korkealle ruokailun j\u00e4lkeen, lis\u00e4\u00e4v\u00e4t riski\u00e4 sairastua jossain vaiheessa el\u00e4m\u00e4\u00e4 diabetekseen.<\/p>\n\n\n\n

Olisi t\u00e4rke\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 mahdollisimman moni henkil\u00f6 voisi halutessaan helpolla tavalla tarkistaa kehonsa sokeriarvot ja miten ne vaihtelevat vuorokauden aikana. Jos liian korkeita arvoja havaitaan, laihdutus ja ruokailutottumusten muuttaminen ja liikkuvaisempi el\u00e4m\u00e4 voivat korjata tilanteen ja ainakin siirt\u00e4\u00e4 tai jopa est\u00e4\u00e4 diabeteksen kehittymisen. Diabetes on erinomainen esimerkki sairaudesta, jonka kohdalla ennaltaehk\u00e4isy todella kannattaa. Diabeteksen hyv\u00e4ll\u00e4 hoidolla voidaan parhaassa tapauksessa my\u00f6s est\u00e4\u00e4 liit\u00e4nn\u00e4issairauksien kuten munuais-, syd\u00e4n- ja aivo- sek\u00e4 silm\u00e4sairauksien kehittyminen.<\/p>\n\n\n\n

Digiaika ja l\u00e4\u00e4ketiede<\/strong><\/h2>\n\n\n
\n
\"\"<\/a><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Olen erityisen iloinen, ett\u00e4 saan 70-vuotiaana olla l\u00e4\u00e4ketieteen asiantuntijana mukana kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 uudenlaista sokerisensoria. Digiaika tarjoaa uusia mahdollisuuksia mittalaitteiden kehitykseen. Niill\u00e4 ker\u00e4tyn datan avulla ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n entist\u00e4 paremmin yksitt\u00e4isen ihmisen sokeriaineenvaihduntaa ja siihen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4. N\u00e4it\u00e4 tietoja tarvitaan hoidon yksil\u00f6lliseen r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6intiin ja uusien hoitomahdollisuuksien kehitt\u00e4miseen. Terveysteknologisten laitteiden k\u00e4ytett\u00e4vyys on mittausten luotettavuuden kannalta t\u00e4rke\u00e4t\u00e4. Laitteiden pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s antaa merkityksellist\u00e4 tietoa ihmisen terveydest\u00e4 sek\u00e4 laitteen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 hoitavalle.<\/p>\n\n\n\n

Parhaillaan on menossa nettipohjainen sokerimittausj\u00e4rjestelm\u00e4n k\u00e4ytett\u00e4vyystutkimus.<\/em> Laitan tiedotteen t\u00e4m\u00e4n blogini liitteeksi. Toivon, ett\u00e4 lukijoistani moni innostuu osallistumaan. Tutkimuksen tulosten avulla voidaan tunnistaa niit\u00e4 seikkoja, jotka uudessa sensorissa ovat k\u00e4ytt\u00e4jille t\u00e4rkeit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Papyrusajasta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n Diabetes on hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, miten historian eri aikakausien l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden potilasty\u00f6 on tuottanut l\u00e4\u00e4ketieteen tietopolun, joka on alkanut papyrusajasta. T\u00e4t\u00e4 polkua ovat lukemattomat l\u00e4\u00e4k\u00e4rit ja tutkijat sittemmin kulkeneet. \u201dSokeritauti-kapula\u201d on siirtynyt eteen p\u00e4in viet\u00e4v\u00e4ksi aiemmin el\u00e4neilt\u00e4. L\u00e4\u00e4k\u00e4reiden taito … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[14,339,340,16,23,304,322,90,20,66,17,21],"tags":[338,334,113,336,25,337,294,335],"class_list":["post-886","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-suomeksi","category-diabetes","category-digitaalisuus","category-ihminen","category-informaatio","category-liikunta","category-ruoka","category-sairaanhoito-suomeksi","category-teknologia","category-terveys","category-tiede","category-tulevaisuus","tag-data","tag-diabetes","tag-digiaika","tag-historia","tag-ihminen-2","tag-laaketieteen-teknologia","tag-sairaus","tag-sokerisensori"],"yoast_head":"\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\t\n