{"id":992,"date":"2025-12-04T14:58:53","date_gmt":"2025-12-04T14:58:53","guid":{"rendered":"https:\/\/kitimuller.com\/?p=992"},"modified":"2025-12-04T17:53:52","modified_gmt":"2025-12-04T17:53:52","slug":"kitin-ja-martin-4t-videopodcast-kausi-1-4-jakso","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/kitimuller.com\/?p=992","title":{"rendered":"Kitin ja Martin 4T videopodcast, kausi 1, 4 jakso"},"content":{"rendered":"\n

Neurologin ty\u00f6 sairaalassa ja l\u00e4\u00e4ketieteen kehitys<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n jakson <\/a>vieraana on HUS Neurokeskuksen toimialajohtaja, neurologi Nina Forss. \u201dOletko n\u00e4hnyt, kuinka ilmakallokuvaus tehd\u00e4\u00e4n\u201d, kysyin h\u00e4nelt\u00e4. \u201dEn ole n\u00e4hnyt, vain kuullut t\u00e4st\u00e4 pahamaineisesta toimenpiteest\u00e4.\u201d Ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4. Min\u00e4 valmistuin l\u00e4\u00e4k\u00e4riksi 1979, Nina 1990-luvun alussa. L\u00e4\u00e4ketieteellisten uusien kuvantamismenetelmien kehitys eteni 1980-luvulla ja p\u00e4\u00e4si kunnolla vauhtiin 1990-luvulla. <\/p>\n\n\n\n

Onneksi ilmakallokuvaukset ovat historiaa<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Muistan el\u00e4v\u00e4sti tunnelman 1970-luvun l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden kokouksessa. Vaikeasti sairaan potilaan oireiden syy oli ep\u00e4selv\u00e4. Aivoleikkauksella syy voisi ehk\u00e4 selvit\u00e4. Potilas ei ehk\u00e4 selvi\u00e4 leikkauksesta. Tehd\u00e4\u00e4nk\u00f6 ensin ilmakallokuvaus, joka ei suinkaan ole vailla riskej\u00e4. Ihmisaivot kelluvat aivo-selk\u00e4ydinnesteess\u00e4, jota voi verrata autojen turvatyynyihin. Neste vaimentaa p\u00e4\u00e4h\u00e4n kohdistuvien iskujen vaikutusta aivoihin. Ilman sit\u00e4 aivot osuisivat kovaan luiseen kalloon iskun yhteydess\u00e4. Toimenpiteess\u00e4 selk\u00e4ydinnestett\u00e4 poistettiin lannepistolla. Tilalle ruiskutetiin ilmaa tai kaasua, joka nousi aivokammioihin ja aivonesteeseen. Sen avulla voitiin saada jotain lis\u00e4tietoa aivoista.  Sen hy\u00f6ty\u00e4 ja riskej\u00e4 pohdittiin pitk\u00e4\u00e4n. Kaikki potilaat saivat kovan p\u00e4\u00e4ns\u00e4ryn. Toimenpiteest\u00e4 voi seurata vakavia j\u00e4lkiseurauksia: aivokalvontulehdus, verenvuoto aivoihin, aivopaineen nousu, kouristuskohtaukset, hermokudoksen vauriot. Potilas saattoi my\u00f6s kuolla toimenpiteen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tietokonetomografia (TT), magneettikuvaus (MRI) ja aivojen aineenvaihduntaa selvitt\u00e4v\u00e4t PET tutkimukset sek\u00e4 koko aivoalueen hermoverkkojen reaaliaikaista toimintaa rekister\u00f6iv\u00e4 EEG eli enkefalografia sek\u00e4 MEG eli magnetoenkefalografia avanneet aivan uudet mahdollisuudet ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 aivojen toimintaa, tutkia ja hoitaa potilasta. Nina itse tutkii erityisesti sit\u00e4, miten aivojen korjausmekanismit toimivat aivokudosvaurion j\u00e4lkeen. H\u00e4n on my\u00f6s pilotoinut ihmisen mukana kulkevia langattomia mittausmenetelmi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u201d<\/strong>Soisin, ett\u00e4 ihmiset pit\u00e4isiv\u00e4t aivojaan hyv\u00e4n\u00e4. Olen n\u00f6yr\u00e4n h\u00e4mmentynyt siit\u00e4, miten monipuolinen systeemi sinne on rakennettu,\u201d<\/em> toteaa Nina.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/a><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Nina on sairaalassa ty\u00f6skennellyt erityisesti p\u00e4ivystysalueella ja teho-osastojen konsulttina. Nyky\u00e4\u00e4n h\u00e4n on HUS Neurokeskuksen toimialajohtaja. T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on n\u00e4k\u00f6alapaikka sairaalaty\u00f6n muuttumiseen ja l\u00e4\u00e4ketieteen kehitykseen yli 30 vuoden ajalta.<\/p>\n\n\n\n

Aivoinfarktien liuotushoito ja telestroke et\u00e4konsultaatiot<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Aivoinfarkti on esimerkki sairaudesta, joka ilmaantuu usein yht\u00e4kki\u00e4, ja aiheuttaa tavallisimmin toispuoleisia raajahalvausoireita, eriasteisia puhevaikeuksia ja aivojen tiedonk\u00e4sittelyn ongelmia. Kun itse 1980-luvulla erikoistuin neurologiaan, vuodeosastolla oli useimmiten aivoinfarkti-potilailta, joiden kuntoutuminen oli hidasta ja usein ep\u00e4t\u00e4ydellist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Aivokuvantamismenetelmien ja aivoveritulpan uusien hoitomenetelmien kehittyminen ovat t\u00e4ysin muuttaneet aivoinfarktin ennustetta, kertoo Nina. Diagnoosin ja hoidon kanssa ei saa viivytell\u00e4, koska joka minuutti ilman verenkiertoa aiheuttaa jopa 2 miljoonan hermosolun tuhoutumisen vaurioalueella. Aivokuvantamisen avulla pystyt\u00e4\u00e4n havaitsemaan aivoverisuonen tukkeuma, ja poissulkemaan samankaltaisilla oireilla alkava aivoverenvuoto Jos vasta-aiheita ei ole, potilaan suoneen tiputetaan veritulppaa liuottavaa l\u00e4\u00e4keainetta.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4ivyst\u00e4viss\u00e4 sairaaloissa on nyky\u00e4\u00e4n TT-kuvauslaitteet, joiden avulla voidaan muutamassa minuutissa diagnosoida aivoinfarkti. Neurologip\u00e4ivyst\u00e4j\u00e4 on 24\/7 paikalla vain yliopistosairaaloissa, mutta liuotushoito voidaan toteuttaa my\u00f6s muissa sairaaloissa ymp\u00e4ri Suomen HUS Neurokeskuksen tarjoaman ymp\u00e4rivuorokautisen telestroke -palvelun turvin. Telestrokessa p\u00e4ivyst\u00e4v\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4ri voi videoyhteyden v\u00e4lityksell\u00e4 arvioida aivoverenkiertoh\u00e4iri\u00f6potilaan oireet yhdess\u00e4 aivoinfarktin akuuttihoitoon erikoistuneen neurologin kanssa, sek\u00e4 saada arvion potilaan TT kuvista ja liuotushoidon aloittamisesta. Mik\u00e4li suuri aivovaltimo on tukkeutunut, ei liuotushoito yksin riit\u00e4, vaan hyytym\u00e4 tulee poistaa mekaanisesti nivustaipeen valtimon kautta pujotetulla katetrilla l\u00e4pivalaisutoimenpiteess\u00e4. N\u00e4it\u00e4 toimenpiteit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n vain yliopistosairaaloissa.<\/p>\n\n\n\n

Mietin, ett\u00e4 periaatteessa liuotushoito voidaan aloittaa jo ambulanssissa, jos vaikkapa kes\u00e4m\u00f6kill\u00e4 aivoinfarktin saanut potilas siirtyy l\u00e4himm\u00e4ss\u00e4 keskussairaalassa aloitetun liuotushoidon j\u00e4lkeen kotipaikkakuntansa sairaalaan. Ilman kuvantamista ei kuitenkaan voi oireista p\u00e4\u00e4tell\u00e4, onko potilaalla aivoverenvuoto vai -infarkti. Joissain maissa on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 TT-laitteistolla varustettu ambulanssi, mutta t\u00e4m\u00e4 on kovin kallista ja Suomen et\u00e4isyyksill\u00e4 tehotonta. Aivoinfarktin diagnosoimiseen on kuitenkin kehitteill\u00e4 uusia teknologioita; jatkossa voitanee siis jo ambulanssissa p\u00e4\u00e4st\u00e4 aloittamaan aivoinfarktin hoito. Samalla muistan, kuinka 1980-luvun loppupuolella me apulaisl\u00e4\u00e4k\u00e4rit esittelimme l\u00e4\u00e4k\u00e4riraadille potilaitamme, joille pit\u00e4isi saada TT-tutkimus. Tutkimusajat olivat tiukassa, aikoja ei riitt\u00e4nyt kaikille.<\/p>\n\n\n\n

Vaikeat, pysyv\u00e4t raajahalvausoireet alkavat akuuttihoidon kehittymisen vuoksi olla harvinaisia. Nyt aivoinfarktin oirekuvassa korostuvat kognitiiviset h\u00e4iri\u00f6t. Niiden olemassaolo ja luonne tulisi aina tunnistaa ja t\u00e4m\u00e4n pohjalta laatia kuntoutussuunnitelma. Nina kertoo my\u00f6s, ett\u00e4 nuorempien ik\u00e4ryhmien aivoinfarktit ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet, mutta syyt\u00e4 t\u00e4h\u00e4n ei tarkkaan viel\u00e4 tiedet\u00e4. Koska potilas voi palata viel\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n, tulee t\u00e4m\u00e4 huomioida my\u00f6s kuntoutussuunnitelmassa.<\/p>\n\n\n\n

Ohuet platinalangat ja metalliverkko ennalta ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n aivoverisuonen pullistuman vuotaminen.<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Nina kertoo, ett\u00e4 suonensis\u00e4inen vuotamattomien aivoverisuonpullistumien eli aneurysmien hoito on monesti korvannut aivokirurgisen leikkaushoidon. Joko ranne- tai reisivaltimon kautta ujutetaan r\u00f6ntgenohjauksessa katetri aivojen verisuonistossa kohtaan, jossa pullistuma sijaitsee. Pullistuma tukitaan ohuilla platinalangoilla. Suonen sis\u00e4lle voidaan ujuttaa my\u00f6s metalliverkko, stentti, jonka avulla pullistuman suuaukko ohitetaan verenkierrolta. Stenttej\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s sepelvaltimoiden hoidossa.<\/p>\n\n\n\n

Leikkausmikroskooppi<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Itse p\u00e4\u00e4sin Nokia-vuosinani seuraamaan neurokirurgista leikkausta, kun testasimme leikkauksen et\u00e4videointia. Neurokirurginen leikkaus suunnitellaan tarkkaan etuk\u00e4teen aivojen anatomiaa ja eri alueiden toiminnasta tarkkaa tietoa antavan toiminnallisen aivokuvauksen avulla. Toiminnallisten aivoalueiden, kuten liikeaivokuoren sijainti merkit\u00e4\u00e4n rakenteellisiin aivokuviin ja vied\u00e4\u00e4n leikkausnavigaattoriin neurokirurgin leikkauksen avuksi. Tosiasia kuitenkin on, ett\u00e4 kun luinen kallo ja aivoja suojaavat kalvot avataan aivot siirtyv\u00e4t hieman, mik\u00e4 vaikeuttaa ennen leikkausta tehtyjen kuvien avulla suunnistusta. Leikkausmikroskoopin ansiosta n\u00e4kyvyys aivoihin on niin hyv\u00e4, ett\u00e4 puhutaan mikrokirurgisesta leikkauksesta, jonka avulla pystyt\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n terveen aivokudoksen vahingoittamista. T\u00e4ss\u00e4kin laitekehitys on nopeaa parantaen potilaiden hoitoa.<\/p>\n\n\n\n

Yhteen hiileen puhaltaminen<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Tehokkaitten hoitojen ansiosta keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen hoitoaika neuroalojen vuodeosastolla on 3\u20134 ja valvontaosastolla noin 2 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Yksikin lis\u00e4p\u00e4iv\u00e4 sairaalassa lis\u00e4\u00e4 infektioriski\u00e4, mietin, joten pikainen kotiutus on hyv\u00e4 asia. Kotiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n p\u00e4\u00e4seminen my\u00f6s jouduttaa potilaan kuntoutumista. Potilaiden vuotuisat hoitom\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat kasvaneet.  Koska l\u00e4\u00e4k\u00e4ri- ja muun hoitohenkil\u00f6kunnan m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei juurikaan ole lis\u00e4\u00e4ntynyt, on ty\u00f6tahti tiivis.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka kiire v\u00e4lill\u00e4 painaa p\u00e4\u00e4lle, ainakaan neuroaloilla Nina ei tunnista mediassa usein otsikoitavaa \u201dpy\u00f6r\u00f6ovi\u201d \u2013 ilmi\u00f6t\u00e4, jossa erikoistuvat l\u00e4\u00e4k\u00e4rit l\u00e4htev\u00e4t pois sairaalaty\u00f6st\u00e4 heti kun voivat. Heille mahdollisuus auttaa potilaita, l\u00e4heinen yhteisty\u00f6 eri alojen kollegojen kanssa ja ennen kaikkea mahdollisuus tutkimusty\u00f6h\u00f6n tekee sairaalaty\u00f6st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 antoisaa.<\/p>\n\n\n\n

Kruununjalokivi<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Neuroalojen l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4 kiinnostaa aivojen ja hermoston toiminta. Heill\u00e4 on halu tutkia, ja hoitaa potilaita. Samalla l\u00f6ytyy kokonaan uusia tutkimusalueita. Ilman jatkuvaa tutkimusta, ei l\u00e4\u00e4ketiede kehity. Kokonaisuutta pit\u00e4isi varjella kuin kruununjalokive\u00e4, toteaa Nina. T\u00e4st\u00e4 syntyy imu erikoissairaanhoitoon. Asiantuntijuus ja osaaminen kehittyv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

Hoidon vaikuttavuus ja kustannustekij\u00e4t ovat nyky\u00e4\u00e4n vahvemmin esill\u00e4. Vaikka kustannustehokkuus on toiminnassa huomioitava, Nina korostaa, ett\u00e4 sairaalasta ei saa tehd\u00e4 tuotantotaloudellista pakkotahtista tehdasta. Siit\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4t kaikki: potilaat, l\u00e4\u00e4k\u00e4rit, muu hoitohenkil\u00f6kunta ja omaiset.<\/p>\n\n\n\n

Hoitokokoukset ja l\u00e4\u00e4ketieteen kehityksen seuranta<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Kysyess\u00e4ni, onko l\u00e4\u00e4k\u00e4rill\u00e4 aikaa konsultoida muita, Nina kertoo konsultointia tapahtuvan jatkuvasti mm. potilaan vuoteen \u00e4\u00e4rell\u00e4. Lis\u00e4ksi on etuk\u00e4teen suunniteltuja monialaisia palavereja, esimerkkin\u00e4 aivokasvain hoitokokous<\/em> ryhm\u00e4: Neuropatologi radiologi, neurokirurgi, potilaan hoitava neurologi ja sy\u00f6p\u00e4l\u00e4\u00e4k\u00e4ri pohtivat yhdess\u00e4 hoidon suuntaviivoja. <\/p>\n\n\n\n

Nina muistelee, ett\u00e4 1990-luvulla erikoistuvien l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden ohjaus ei ollut j\u00e4rjestelm\u00e4llist\u00e4, vaan erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4reiden halu ja into ohjata nuorta kollegaa vaihteli. Nyky\u00e4\u00e4n kaikille uusille l\u00e4\u00e4k\u00e4reille nimet\u00e4\u00e4n oma ohjaaja\/mentori -l\u00e4\u00e4k\u00e4ri, joka tukee ja neuvoo nuorempaa kollegaa. Neurologialla on my\u00f6s hallinnollinen erikoistuva l\u00e4\u00e4k\u00e4ri, joka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 perehdytt\u00e4\u00e4 klinikan toimintatapoihin ja hoitok\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin. Eri sairauksien diagnostiikasta ja hoidosta on my\u00f6s laadittu jatkuvasti p\u00e4ivittyvi\u00e4 ohjeita, jotka l\u00f6ytyv\u00e4t helposti intranetist\u00e4. Nina korostaa sit\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteen kehityst\u00e4 pit\u00e4\u00e4 koko ajan seurata ja arvioida, vaatiiko tutkimustieto hoitok\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen muokkausta.<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 on neurokuntoutuksen tilanne?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Nina toteaa: Aikaa ei pid\u00e4 hukata, kuntoutus pit\u00e4\u00e4 aloittaa heti aivotapahtuman j\u00e4lkeen. Tutkimus on osoittanut, ett\u00e4 aivojen muovautuvuus on parhaimmillaan silloin.<\/p>\n\n\n\n

Aivotutkimuksen avulla voidaan kehitt\u00e4\u00e4 uusia menetelmi\u00e4 ja arvioida niiden tehokkuutta. Kuntoutuksen yksil\u00f6llinen r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6inti olisi t\u00e4rke\u00e4t\u00e4, mietin. Pit\u00e4isi pysty\u00e4 arvioimaan jo akuuttivaiheessa, mik\u00e4 olisi paras tapa kuntouttaa. Kuulen ensimm\u00e4isen kerran HUS:n kuntoutusosaston k\u00e4velyrobotista: Sen kanssa potilas harjoittelee tuettuna k\u00e4vely\u00e4 erilaisilla vastuksilla ja nopeuksilla. Erilaisia tietokonepohjaisia pelej\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4\u00e4n osana neuropsykologista kuntoutusta.<\/p>\n\n\n\n

Kenen tonttia ennaltaehk\u00e4isy on?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon yhteisty\u00f6 on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4. Avohoito on monenkirjavaa. Nina per\u00e4\u00e4nkuuluttaa samaa s\u00e4velt\u00e4, jota soitetaan l\u00e4pi koko hoitoketjun. Kaikki tiet\u00e4v\u00e4t riskitekij\u00e4t: ylipaino, liikkumattomuus, ruokavalio, josta vihannekset ja kasvikset puuttuvat ja rasva tirisee. Tupakointi, alkoholin suurkulutus, ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset el\u00e4m\u00e4ntavat. N\u00e4m\u00e4 riskitekij\u00e4t ovat hyvin tiedossa. Mielest\u00e4ni siit\u00e4, ett\u00e4 erilaisten huumeiden k\u00e4ytt\u00f6 lis\u00e4\u00e4 aivoinfarktin riski\u00e4, ei juuri puhuta.<\/p>\n\n\n\n

Nina kertoo heill\u00e4 toteutetusta pilotista, jossa et\u00e4seurattiin aivoinfarktipotilaan elintoimintojen biosignaaleja 3 kk:n ajan sen j\u00e4lkeen, kun he olivat kotiutuneet. Sitten he tulivat kontrollik\u00e4ynnille. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli mm. langaton syd\u00e4nfilmi (EKG), digitaalinen verenpainemittari (RR) ja vaaka. Tieto laitteista siirtyi langattomasti verkkoon ja sielt\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rille arviointiin. Huolimatta akuuttivaiheessa neurologin aloittamasta l\u00e4\u00e4kityksest\u00e4, kaikilla ei verenpaine ollut optimialueella, ja joillakin havaittiin eteisv\u00e4rin\u00e4\u00e4, jota ei olisi huomattu ilman EKG-seurantaa. Mittaustulokset vaikuttivat suoraan hoitoon. Potilaat pitiv\u00e4t siit\u00e4, ett\u00e4 heit\u00e4 monitoroidaan, koska se lis\u00e4si turvallisuuden tunnetta ja luottamusta hoitoon. Nokiavuosinani painotin 5 ja 6 G verkkojen kehitt\u00e4jille, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteellisen datan siirrossa verkkojen luotettavuus on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4. H\u00e4iri\u00f6t\u00e4 ei saa tulla esimerkiksi silloin, kun EKG:ss\u00e4 on rytmih\u00e4iri\u00f6. Potilaan EKG:t\u00e4 et\u00e4n\u00e4 seuraava l\u00e4\u00e4k\u00e4ri j\u00e4\u00e4 silloin vaille t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 tietoa.<\/p>\n\n\n\n

Jos kaikki riskitekij\u00e4t hoidetaan mahdollisimman hyvin, niin jopa 85 % aivojen uusintainfarkteista voitaisiin ehk\u00e4ist\u00e4. Viel\u00e4 on ratkaistava monia asioita, mm. miten hallitaan sit\u00e4, ett\u00e4 samaa biosignaalia mittaavien eri kaupallisten menetelmien data on yhteensopivaa ja tietoturvallista.<\/p>\n\n\n\n

Aivoinfarktista kuntoutumista edist\u00e4\u00e4 liikunnallinen el\u00e4m\u00e4ntapa. Liikunta aktivoi ja pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 laajoja aivoverkostoja. Liikunta lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s aivosolujen uusiutumista. Liikunta trimmaa my\u00f6s kognitiivisia toimintoja.<\/p>\n\n\n\n

Liian tiukka tietosuoja<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Erikoistuessani neurologiaan HUS:ssa tapasin monia potilaita useita kertoja mm. poliklinikkak\u00e4ynneill\u00e4. Sain palautetta hoidon onnistumisesta. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 osa l\u00e4\u00e4k\u00e4rin ammattitaidon kehittymist\u00e4. Nina toteaa, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tiukka tietosuoja est\u00e4\u00e4 seuraamasta, miten potilaan vointi kehittyy h\u00e4nen siirtyess\u00e4\u00e4n muualle jatkohoitoon. T\u00e4m\u00e4 on suuri puute ja pit\u00e4isi saada korjattua.<\/p>\n\n\n\n

Diagnostiikka on parantunut, hoitomahdollisuudet ovat monipuolistuneet. Blogia kirjoittaessa mieleeni tulevat mm. epilepsian ja Parkinsonin taudin hoitojen kehittyminen. V\u00e4est\u00f6 vanhenee. Miten saataisiin aivoterveytt\u00e4 edistetty\u00e4 niin, ett\u00e4 muistisairauksien kehittymist\u00e4 voidaan ehk\u00e4ist\u00e4? Aivoverisuoniper\u00e4isi\u00e4 muistiongelmia voidaan ehk\u00e4ist\u00e4 edell\u00e4 mainituilla el\u00e4m\u00e4ntapaohjeilla. Intensiivisest\u00e4 kehitysty\u00f6st\u00e4 huolimatta Alzheimerin tautia parantavaa l\u00e4\u00e4kett\u00e4 ei ole viel\u00e4 l\u00f6ydetty, joskin jossain m\u00e4\u00e4rin sen kulkua hidastavia l\u00e4\u00e4keaineita on jo markkinoilla.<\/p>\n\n\n\n

Aivojaan kannattaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 monipuolisesti l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 niiden toimintakyvyn reservi\u00e4. T\u00e4m\u00e4n reservin avulla p\u00e4rj\u00e4\u00e4 alkavien muistiongelmienkin kanssa paremmin.  <\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4\u00e4 4T video-podcastiss\u00e4<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Blogissani on maistiaiset keskustelun monista eri aiheista. Lis\u00e4\u00e4 voit kuunnella Kitin ja Martin 4T videopodcastin<\/a> jaksossa Sairaalal\u00e4\u00e4k\u00e4rin ty\u00f6 neuroaloilla ja l\u00e4\u00e4ketieteen kehitys<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Neurologin ty\u00f6 sairaalassa ja l\u00e4\u00e4ketieteen kehitys T\u00e4m\u00e4n jakson vieraana on HUS Neurokeskuksen toimialajohtaja, neurologi Nina Forss. \u201dOletko n\u00e4hnyt, kuinka ilmakallokuvaus tehd\u00e4\u00e4n\u201d, kysyin h\u00e4nelt\u00e4. \u201dEn ole n\u00e4hnyt, vain kuullut t\u00e4st\u00e4 pahamaineisesta toimenpiteest\u00e4.\u201d Ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4. Min\u00e4 valmistuin l\u00e4\u00e4k\u00e4riksi 1979, Nina 1990-luvun alussa. L\u00e4\u00e4ketieteellisten … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[345,95,40,14,340,16,303,132,306,307,304,352,66,17,349,21,19],"tags":[],"class_list":["post-992","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-4t-videopodcast","category-aivot","category-ajattelu","category-suomeksi","category-digitaalisuus","category-ihminen","category-jalat","category-kasi-suomeksi","category-kavely","category-kognitio","category-liikunta","category-neurologia","category-terveys","category-tiede","category-toimintakyky","category-tulevaisuus","category-tyo"],"yoast_head":"\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\t\n