![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/kitimuller.com\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/KitiMartti4T_kausi2_jakso1_historia.jpg?ssl=1\")
<\/a><\/figure>\n<\/div>\n\n\nKitin ja Martin 4 T videopodcastin 2 kauden ensimm\u00e4isess\u00e4 jaksossa pureudumme l\u00e4\u00e4ketietieteen historiaan. <\/a>Vieraanamme on Heikki S. Vuorinen. H\u00e4nen erinomainen artikkelinsa Potilaan historia Hippokrateesta alkaen<\/em><\/strong><\/a>julkaistiin Duodecimissa vuonna 2013.Artikkelissa Vuorinen pohtii, mist\u00e4 l\u00e4htien l\u00e4\u00e4k\u00e4rin vastaanotolle tuli ihminen, joka ei mielt\u00e4nyt olevansa potilas vaan pikemminkin asiakas. Mielest\u00e4ni t\u00e4m\u00e4 kysymys on jopa entist\u00e4 ajankohtaisempi nyky\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Keskustelussa k\u00e4ymme l\u00e4pi l\u00e4\u00e4ketiedett\u00e4 antiikin ajoista nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Ennen Hippokrateen (n. 460\u2013370 eaa.) ja Galenoksen (n. 129\u2013216 jKr.) aikakautta l\u00e4\u00e4k\u00e4rin ammatti kulki suvussa samalla tavalla kuin lukuisat k\u00e4sity\u00f6ammatit. Sep\u00e4n pojasta tuli sepp\u00e4, parantajantaitoja omaavan j\u00e4lkel\u00e4isist\u00e4 parantajia. Ammatin taidot opittiin pitk\u00e4lle mestarikis\u00e4lli tyyliin<\/p>\n\n\n\n Ei ollut mit\u00e4\u00e4n varsinaista opetusta eik\u00e4 tutkintoa, jolla piti osoittaa hallitsevansa riitt\u00e4v\u00e4t parantajan taidot voidakseen toimia l\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4. Erilaisista vaivoista k\u00e4rsiv\u00e4t ihmiset k\u00e4vit usein monien itse\u00e4\u00e4n parantajaksi kutsuvien luona tai etsiv\u00e4t apua papeilta.<\/p>\n\n\n\n Hippokrates kehitti havainnointiin perustuvaa l\u00e4\u00e4ketiedett\u00e4. Vasta 500 vuotta my\u00f6hemmin el\u00e4nyt Galenos pohjasi oman tiet\u00e4myksens\u00e4 pitk\u00e4lle Hippokrateen oppeihin ja julkaisi my\u00f6s anatomian tutkimuksensa havaintoja.<\/p>\n\n\n\n Antiikin ajan l\u00e4\u00e4k\u00e4rit olivat hyvi\u00e4 havainnoimaan ja potilaan ja l\u00e4\u00e4k\u00e4rin vuorovaikutus oli hoidon kulmakivi. Mit\u00e4\u00e4n muita tutkimusmenetelmi\u00e4 ei ollut kuin l\u00e4\u00e4k\u00e4rin silm\u00e4t ja korvat ja k\u00e4det.<\/p>\n\n\n\n Ennen kuin kehittyiv\u00e4t modernit tutkimusv\u00e4lineet l\u00e4\u00e4k\u00e4ri sai tietoa potilaasta h\u00e4nt\u00e4 havainnoiden, tunnustelemalla kehon eri osia, kuuntelemalla \u00e4\u00e4nt\u00e4, ihmisen tapaa puhua. Oliko iho nihke\u00e4, kuiva, n\u00e4ppyl\u00e4inen. Miten potilas koki kosketuksen. Iso osa l\u00e4\u00e4k\u00e4reist\u00e4 oli sotilasl\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4. Rauhanaikaiseen terveydenhoitoon panostettiin. Legioonalaisleirit eiv\u00e4t olleet l\u00e4hell\u00e4 sotatannerta. Leireill\u00e4 oli usein sairaala tai sairastupa. Rauhanaika mahdollisti yksitt\u00e4isen potilaan seurannan ja n\u00e4in l\u00e4\u00e4k\u00e4rit oppivat konkreettisesti, kuinka heid\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4ns\u00e4 hoito auttaa. L\u00e4\u00e4keyrtit olivat l\u00e4\u00e4kityksen perusta<\/p>\n\n\n\n Antiikin aikana kuten nyky\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4k\u00e4rit olivat erimielisi\u00e4 parhaista hoidoista ja ihmisten vaivojen syist\u00e4. Vuorisen mukaan Galenos parjasi suorastaan h\u00e4vytt\u00f6m\u00e4sti ja h\u00e4peilem\u00e4tt\u00e4 heit\u00e4, jotka eiv\u00e4t olleet h\u00e4nen kanssaan samaa mielt\u00e4 sairauksien syist\u00e4 ja hoidoista.<\/p>\n\n\n Jo antiikin aikana korostettiin l\u00e4\u00e4k\u00e4ri-potilassuhteen luottamusta. Se oli t\u00e4rke\u00e4t\u00e4, koska vain n\u00e4in potilas avautui ja kertoi vastaanotolla paitsi oireistaan, my\u00f6s muista el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 liittyvist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4, jotka saattoivat olla t\u00e4rkeit\u00e4 selvitett\u00e4ess\u00e4 oireiden syyt\u00e4. Jos potilas ei luottanut l\u00e4\u00e4k\u00e4riin, ei h\u00e4n my\u00f6sk\u00e4\u00e4n noudattanut saamiaan ohjeita.<\/p>\n\n\n\n 1880-luvulla kehitettiin stetoskooppi, jolla l\u00e4\u00e4k\u00e4ri saattoi kuunnella potilaan hengityst\u00e4, syd\u00e4nt\u00e4 ja suoliston \u00e4\u00e4ni\u00e4. Stetoskoopin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 kirjoitettiin paksuja kirjoja, kertoo Vuorinen. Nykyisin l\u00e4\u00e4k\u00e4rit luottavat useimmiten nykyp\u00e4iv\u00e4n erilaisiin tutkimusmene-telmiin. Harvalla heist\u00e4 on kyky erotella omilla korvilla stetoskoopilla kuultavia \u00e4\u00e4ni\u00e4, niiden alkuper\u00e4\u00e4 sek\u00e4 arvioida niiden merkityst\u00e4 on harvan l\u00e4\u00e4k\u00e4rin taitopaketissa.<\/p>\n\n\n\n Pitk\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 tietoa jaettiin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n suullisesti. Hippokrateen ja Galenoksen aikana kaikki kirjoitettu teksti piti k\u00e4sin kopioida, kertoo Vuorinen. T\u00e4m\u00e4 vei paljon aikaa ja oli kallista. Niinp\u00e4 tekstej\u00e4 valikoitiin ja lukuisten antiikin ajan l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden havainnot ovat j\u00e4\u00e4neet unholaan. Niit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti p\u00e4\u00e4tyi my\u00f6s osaksi Hippokrateen tai Galenoksen tekstej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kirjapainon keksiminen muutti tilanteen t\u00e4ysin Euroopassa. Erityisesti saksalaisen Johan Gutenbergin keksitty\u00e4 irtokirjaimet. T\u00e4t\u00e4 pidettiin itsen\u00e4isen\u00e4 keksint\u00f6n\u00e4, vaikka kiinalaiset k\u00e4yttiv\u00e4t irtokirjaimia jo 1000-luvulla.<\/p>\n\n\n\n Aluksi l\u00e4\u00e4ketieteellisten kirjojen painokset olivat pieni\u00e4 ja vain varakkaiden ulottuvilla. V\u00e4hitellen ilmestyiv\u00e4t lentolehtiset ja lyhyet artikkelit sairauksista. 1700-luvulla n\u00e4kiv\u00e4t ensimm\u00e4iset tieteelliset kirjastot p\u00e4iv\u00e4nvalon. 1800 \u2013 luvulla tiedon levi\u00e4misen vauhti kiihtyi. V\u00e4hitellen laajat kansanjoukot p\u00e4\u00e4siv\u00e4t l\u00e4\u00e4ketieteellisen tiedon \u00e4\u00e4relle.<\/p>\n\n\n\n Internet maailmassa on valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 eri totuuksia. Maalikoille on usein vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 saman oireen taustalla voi olla lukuisia syit\u00e4 ja sairauteen voi olla monia eri hoitovaihtoehtoja. Nyt n\u00e4m\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rien eri\u00e4v\u00e4t n\u00e4kemykset tulevat eri medioitten kautta ihmisten tietoisuuteen. Ei ihme, ett\u00e4 monet heist\u00e4 ajattelevat, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rit taitavat kaikki olla pihalla. Jo antiikin aikana ymm\u00e4rrettiin, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4ketiede ei ole eksakti tiede. Eri hoidot tepsiv\u00e4t eri potilailla samoihin oireisiin, joiden syyt olivat erilaisia.<\/p>\n\n\n\n Faktat, uskomukset ja vanhentunut tieto kulkevat samanarvoisina informaatiovirrassa. L\u00e4\u00e4ketieteen ja hoitojen asiantuntijoina itse\u00e4\u00e4n pit\u00e4v\u00e4t monet muutkin kuin l\u00e4\u00e4k\u00e4rit.<\/p>\n\n\n\n Digiajan yhteiskunnan er\u00e4s seuraus on se, ett\u00e4 netin informaatiovirtojen py\u00f6rteiss\u00e4 ihminen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 aina sivuston, jonka tieto vastaa h\u00e4nen omaa k\u00e4sityst\u00e4ns\u00e4 asioista. Niinp\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rin vastaanotolle tulee my\u00f6s heit\u00e4, jotka ovat tohtoroineet itsens\u00e4 ja hakevat l\u00e4\u00e4k\u00e4rilt\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 reseptin tai l\u00e4hetteen kolmanteen tai nelj\u00e4nteen tietokone- tai magneettitutkimukseen. He ovat varmoja siit\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi viattomaksi arvioitu sattumal\u00f6yd\u00f6s, onkin oire vakavasta sairaudesta.<\/p>\n\n\n\n Faktat, uskomukset ja vanhentunut tieto kulkevat samanarvoisina informaatiovirrassa. L\u00e4\u00e4ketieteen ja hoitojen asiantuntijoina itse\u00e4\u00e4n pit\u00e4v\u00e4t monet muutkin kuin l\u00e4\u00e4k\u00e4rit.<\/p>\n\n\n\n Digiajan yhteiskunnan er\u00e4s seuraus on se, ett\u00e4 netin informaatiovirtojen py\u00f6rteiss\u00e4 ihminen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 aina sivuston, jonka tieto vastaa h\u00e4nen omaa k\u00e4sityst\u00e4ns\u00e4 asioista. Niinp\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rin vastaanotolle tulee my\u00f6s heit\u00e4, jotka ovat tohtoroineet itsens\u00e4 ja hakevat l\u00e4\u00e4k\u00e4rilt\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 reseptin tai l\u00e4hetteen kolmanteen tai nelj\u00e4nteen tietokone- tai magneettitutkimukseen. He ovat varmoja siit\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi viattomaksi arvioitu sattumal\u00f6yd\u00f6s, onkin oire vakavasta sairaudesta.<\/p>\n\n\n\n Hippokrateen valassa todetaan, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rin ei pid\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 hoitoja, joitten tiet\u00e4\u00e4 olevan potilaalle vaarallisia tai t\u00e4ysin tarpeettomia. T\u00e4m\u00e4 vala, jonka nykyinen nimi on l\u00e4\u00e4k\u00e4rin vala, on nyky\u00e4\u00e4n yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 kuin ennen ellei t\u00e4rke\u00e4mpi. Sen noudattaminen vaatii l\u00e4\u00e4k\u00e4reilt\u00e4 rohkeutta sanoa \u201dei\u201d potilaalle, kun h\u00e4nen ehdottamansa hoito voi jopa olla vaarallinen. Vaikka potilas kuinka pit\u00e4isi itse\u00e4\u00e4n maksavana asiakkaana, on h\u00e4n l\u00e4\u00e4k\u00e4rille potilas. Parasta asiakaspalvelua potilaalle on hyv\u00e4 hoito, joka perustuu tutkittuun tietoon. Kliiniset l\u00e4\u00e4ketieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet esimerkiksi tietyn l\u00e4\u00e4kityksen tehoavan sairauden hoitoon. L\u00e4\u00e4k\u00e4rin teht\u00e4v\u00e4 on kitke\u00e4 pois huuhaa-rikkaruohoja \u2013 vaihtoehtoisia uskomushoitoja, joita ilman l\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4, markkinoidaan my\u00f6s vakavien sairauksien, kuten sy\u00f6v\u00e4n hoitoon.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Digiajan l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 lukemattomat ja alati lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t teknologiset ratkaisut jyll\u00e4\u00e4v\u00e4t niin diagnostiikassa kuin hoidossa. Rahoituskriisi kurittaa sairaanhoitoa ja l\u00e4\u00e4kkeen\u00e4 t\u00e4lle tarjotaan et\u00e4vastaanottoa tai potilas ohjataan verkkoon katsomaan tutkimustuloksia. Miten k\u00e4y potilas-l\u00e4\u00e4k\u00e4risuhteen, jonka merkitys oireiden syiden tunnistamisessa ymm\u00e4rrettiin jo antiikin aikana? Kitin … Continue reading Antiikin aikana ei ollut l\u00e4\u00e4k\u00e4rikoulua<\/strong><\/em><\/em><\/h2>\n\n\n\n
Havainnointiin perustuva l\u00e4\u00e4ketiede<\/em><\/em><\/strong><\/h2>\n\n\n\n
T\u00e4rke\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4ri-potilas suhde<\/em><\/strong><\/h2>\n\n\n\n
<\/a>Stetoskooppi <\/strong><\/em><\/h2>\n\n\n\n
Painettu tieto mullistaa l\u00e4\u00e4ketieteen<\/strong><\/em><\/h2>\n\n\n\n
Internetin digivirroissa informaation m\u00e4\u00e4r\u00e4 ry\u00f6st\u00e4ytyy k\u00e4sist\u00e4<\/em><\/em><\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Internetin digivirroissa informaation m\u00e4\u00e4r\u00e4 ry\u00f6st\u00e4ytyy k\u00e4sist\u00e4<\/em><\/em><\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Hippokrateen eli l\u00e4\u00e4k\u00e4rin vala: \u00e4l\u00e4 vahingoita potilasta<\/strong><\/em><\/h2>\n\n\n\n