{"id":1121,"date":"2026-06-17T15:59:38","date_gmt":"2026-06-17T15:59:38","guid":{"rendered":"https:\/\/kitimuller.com\/?p=1121"},"modified":"2026-06-17T15:59:39","modified_gmt":"2026-06-17T15:59:39","slug":"digiajan-terveydenhoito-onko-suomi-valmis-rakentamaan-digitaalisen-kaksosen-ihmisen-digidatasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kitimuller.com\/?p=1121","title":{"rendered":"Digiajan terveydenhoito \u2013 onko Suomi valmis rakentamaan digitaalisen kaksosen ihmisen digidatasta?"},"content":{"rendered":"\n

Saimme 4T videopodcastin<\/a> vieraaksi Terveysteknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Saara Hassisen<\/strong>. H\u00e4n kertoi, ett\u00e4 Suomen vienti toimialalla saavutti viime vuonna uuden enn\u00e4tyksen, 2,79 miljardia Euroa. Kasvua edellisest\u00e4 vuodesta oli kahdeksan prosenttia. Hyv\u00e4 uutinen, joka sai yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n n\u00e4kyvyytt\u00e4. Toimiala on t\u00e4rke\u00e4 video-podcastimme kaikille 4 T alueille: Terveys, Toimintakyky, Talous, Ty\u00f6.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/a><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Suomi vie enemm\u00e4n kuin tuo, kertoo Saara. Alan viennin ja tuonnin erotus viime vuonna oli 1,2 miljardia euroa. Maaliskuussa julkaistu tiedote<\/a> kertoo, ett\u00e4 parinkymmenen viime vuoden aikana on kertynyt yli 18 miljardin viennin ylij\u00e4\u00e4m\u00e4. Kansantaloudellisesti Suomelle j\u00e4\u00e4 siis viennist\u00e4 rahaa. Maahamme virrannut raha on luonut ty\u00f6paikkoja, rahoittanut alaa palvelevaa tutkimus- ja kehitysty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 investointeja. On resursseja innovoinnille, uudenlaisten ratkaisujen syntymiselle.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4\u00e4ketieteen kandidaattina 1970-luvulla olin kes\u00e4t\u00f6iss\u00e4 laboratoriossa. Tarvittava verim\u00e4\u00e4r\u00e4 laboratoriotutkimuksia varten oli nykyist\u00e4 huomattavasti suurempi. Piti tarkkaan mietti\u00e4, kuinka paljon voidaan turvallisesti kerralla ottaa potilaasta verta lasiputkiin. Kahvitauolla er\u00e4s kemisti visioi, ett\u00e4 tulevaisuudessa robotit hoitavat n\u00e4ytteiden analyysit. N\u00e4yteputket kulkevat kiemurrellen jonossa analytiikkaratoja pitkin. Me muut naureskelimme t\u00e4lle hullutukselle. Nyt automaation k\u00e4ytt\u00f6 on laboratorioiden arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja niit\u00e4 p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n uusilla ratkaisuilla.<\/p>\n\n\n\n

Erikoistuessani 1980-luvulla neurologiaan HUS:ssa mm. laboratoriotutkimusten tulokset, syd\u00e4nfilmi ja aivos\u00e4hk\u00f6filmi (EEG) olivat paperiversioina potilaan paperisen sairaskertomuksen v\u00e4liss\u00e4. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ne ovat digitaalisessa muodossa, ja potilaiden luo tuleva l\u00e4\u00e4k\u00e4ri katsoo n\u00e4ytteet k\u00e4rryn p\u00e4\u00e4ll\u00e4 olevalta tietokoneen n\u00e4yt\u00f6lt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Saara Hassinen korostaa eri mittalaitteilla ker\u00e4tyn datan t\u00e4rkeytt\u00e4, ja miten sit\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n terveydenhoidon eri osa-alueilla. Mietin, ett\u00e4 meill\u00e4 on valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 digimuotoista dataa yksitt\u00e4isten ihmisten terveydest\u00e4, sairauksista ja hoitoratkaisuista tallennettuna eri data-alustoille ja tallennustilaa piisaa. Digitaalisen seurantadatan ker\u00e4\u00e4minen henkil\u00f6st\u00e4 on mahdollista. Isona esteen\u00e4 on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 se, ett\u00e4 henkil\u00f6st\u00e4 kertyv\u00e4 data ei siirry hoitopaikasta toiseen. <\/p>\n\n\n\n

Digi-Kiti<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Olen vuosia unelmoinut digi-Kitist\u00e4, joka olisi minun l\u00e4\u00e4ketieteellisest\u00e4 digidatastani jatkuvasti p\u00e4ivittyv\u00e4 Kiti -digikaksonen. Saara on yli 10 vuotta per\u00e4\u00e4nkuuluttanut integraattoria, joka nivoisi yhteen eri mittalaitteilla ja eri terveyden- ja sairaanhoidon yksik\u00f6ist\u00e4 ker\u00e4tyn datan. T\u00e4m\u00e4 ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n ole toteutunut. Niinp\u00e4 Digi-Kiti on edelleen unelma. Minusta t\u00e4llainen digikaksonen pit\u00e4isi saada kaikista kansalaisista. Ihminen on itsens\u00e4 kontrolli, kun uusia tutkimustuloksia voidaan nopeasti verrata h\u00e4nen digikaksosen tietoihin. N\u00e4in voidaan toteuttaa sairauksien ennaltaehk\u00e4isy\u00e4, varhaistunnistusta, hoidon valintaa ja sen tehon seurantaa. Min\u00e4 ja kollegal\u00e4\u00e4k\u00e4rini tied\u00e4mme, ett\u00e4 tietty hoito sopii ja tepsii yhden potilaan kohdalla, mutta ei toisen. Digikaksosen avulla voidaan hoitoja yksil\u00f6llisesti r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6id\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Esteen\u00e4 t\u00e4lle unelmalleni on edelleen se, ett\u00e4 hyvinvointialueet eiv\u00e4t halua jakaa dataa kesken\u00e4\u00e4n. Jokainen kehitt\u00e4\u00e4 omia SOTE ratkaisuja ja tietoj\u00e4rjestelmi\u00e4. Vaivaako niit\u00e4 \u201dNot invented here tauti\u201d, kysyy Saara.<\/p>\n\n\n\n

Kun data ei siirry terveydenhuollon yksik\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s turhia tutkimuksia. Koska ei ole yksitt\u00e4isest\u00e4 henkil\u00f6st\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 aiemmin ker\u00e4tty\u00e4 dataa, johon uusia tuloksia voidaan verrata, sairauksien varhainen tunnistaminen on hankalaa.<\/p>\n\n\n\n

Ymm\u00e4rr\u00e4n huolet siit\u00e4, ettei mik\u00e4\u00e4n digidatan murunen joudu v\u00e4\u00e4riin k\u00e4siin. Kyperturvallisuus on t\u00e4rke\u00e4 osa l\u00e4\u00e4ketieteellisi\u00e4 tietoj\u00e4rjestelmi\u00e4 ja data-alustoja. Sen sijaan ett\u00e4 rakennetaan sellaisia muureja, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n tieto ei kulje, tarvitaan mielest\u00e4ni data-salapoliisi-sovelluksia. Ne vahtivat, ett\u00e4 ihmisen tallennettava digitaalinen terveysdata tulee luotettavalta taholta, mik\u00e4\u00e4n taho ei p\u00e4\u00e4se niit\u00e4 n\u00e4pel\u00f6im\u00e4\u00e4n ja eiv\u00e4tk\u00e4 tiedot joudu v\u00e4\u00e4riin k\u00e4siin. \u201dDatasalapoliisien\u201d valppaus ei saa mis\u00e4\u00e4n vaiheessa herpaantua. Tietoturvaa pit\u00e4\u00e4 vahtia 24\/7.<\/p>\n\n\n\n

Jos potilas ei luota eik\u00e4 halua jakaa itsest\u00e4\u00e4n tietoja, h\u00e4nell\u00e4 on siihen oikeus. Silloin pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksy\u00e4 se, ett\u00e4 h\u00e4nen omien sairauksiensa hoito vaarantuu, jos esimerkiksi puuttuu tieto l\u00e4\u00e4keaineallergioista.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4\u00e4 kasvun\u00e4lk\u00e4\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Saaraa huolestuttaa se, ett\u00e4 startup yrityksist\u00e4 liian moni ei halua kasvaa. Martti kysyy, tyydymmek\u00f6 liian v\u00e4h\u00e4\u00e4n? Pohdin, onko maailman onnellisimmaksi leimattu Suomi maineensa vanki. Kyllin hyv\u00e4 riitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

GDPR<\/a> (General Data Protection Regulation, yleinen tietosuoja-asetus) rajoittaa T&K toimintaa. Olemassa olevaa dataa ei voida k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uusien l\u00e4\u00e4ketieteellisten ratkaisujen tutkimiseen. Vuodesta 2018 EU-maissa voimassa ollut asetus antaa paremman suojan ihmisen henkil\u00f6tiedoille ja keinoja hallita omien tietojen k\u00e4sittely\u00e4. Saaran kokemuksesta Suomessa tulkitaan viel\u00e4 poikkeuksellisen tiukasti GDPR:n s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4. Se asettaa suomalaisen tutkimuksen eriarvoiseen asemaan.<\/p>\n\n\n\n

Turvallisuus on l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4t\u00e4. Kun terveysteknologian uudenlainen prototyyppi on kehitetty ja sen toimivuus testeiss\u00e4 todettu, ei suinkaan olla viel\u00e4 maalissa. Ennen kuin ovat avautuvat markkinoille on k\u00e4ytt\u00f6turvallisuuden lis\u00e4ksi huomioitava potilasturvallisuus, GDPR:n asettamat vaatimukset ja kyberturvallisuus. My\u00f6s vastuullisuuden merkitys kasvanut.<\/p>\n\n\n\n

Startuppien ongelmana on ylitt\u00e4\u00e4 kynnys T&K toiminnasta kaupallistamisen vaiheeseen. Kaupallistaminen on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 iso prosessi kuin l\u00e4\u00e4ketiedett\u00e4 palvelevien ratkaisujen kehitt\u00e4minen. Jo t\u00e4m\u00e4n vaiheen rahoittajien l\u00f6yt\u00e4misen ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n ajattelu voi tappaa innon kasvattaa yrityst\u00e4. Kasvun\u00e4lk\u00e4 vaatii vahvaa uskoa tuotteeseen, muuten motivaatio hiipuu.<\/p>\n\n\n\n

Muistelen, kuinka TKK:n, nykyisen Aalto yliopiston, Kylm\u00e4laboratoriossa MEG menetelm\u00e4n kehitt\u00e4miseen liittyen is\u00e4ni Olli V. Lounasmaa matkasi mm. ymp\u00e4ri Eurooppaa mukanaan \u201dsalkku\u201d, jonka avulla MEG menetelm\u00e4\u00e4 esitell\u00e4. Audienssit olivat luokkaa 5 minuuttia ja suomalaisen ministerin luona viivyttiin kokonaista 2 minuuttia. Saara kertoo, ett\u00e4 mm. MEG:in kehitt\u00e4minen hy\u00f6tyi silloisesta SITRA:n p\u00e4\u00e4omasijoitustoiminnasta. Nyt sit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ole ja mm. Business Finland pit\u00e4\u00e4 tiukasti kiinni siit\u00e4, ett\u00e4 rahoitus on tarkoitettu T&K vaiheeseen.<\/p>\n\n\n\n

Suomea pit\u00e4isi markkinoida uudella tavalla<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Usein kuulee v\u00e4itteen, ett\u00e4 Suomen v\u00e4est\u00f6pohja on liian pieni t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n tutkimushankkeille ja teko\u00e4lyn hy\u00f6dynt\u00e4miselle. T\u00e4m\u00e4 ei pid\u00e4 ollenkaan paikkaansa. Suomen pit\u00e4isi pit\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n meteli\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n, toteaa Martti.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa on lukuisia biopankkeja eli l\u00e4\u00e4ketieteellisi\u00e4 tietovarantoja. Niihin tallennettu tietoa voidaan monipuolisesti hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 l\u00e4\u00e4ke- sek\u00e4 terveystieteen eri alojen tutkimuksessa. Niihin kertyy jatkuvasti lis\u00e4\u00e4 dataa ihmisilt\u00e4, jotka ovat antaneet suostumuksen oman datansa tallentamiselle. Suomen biopankkien osuuskunta FINBB<\/a> on my\u00f6s eurooppalaisen biopankkiverkoston BBMRI_ERIC  <\/a> kansallinen koordinaattori.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Suomen pit\u00e4isi pit\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n meteli\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n, toteaa Martti.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Totesimme yhdess\u00e4, ett\u00e4 Suomea pit\u00e4isi markkinoida uudella tavalla. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on korkeatasoinen tutkimus eri aloilla, tutkimusmy\u00f6nteisi\u00e4 kansalaisia. T\u00f6it\u00e4 voi tehd\u00e4 monissa yrityksiss\u00e4 ja akateemisissa ryhmiss\u00e4 englannin kielell\u00e4. T\u00e4t\u00e4 min\u00e4kin tuon esille, vaikka olen suomen kielen puolustaja.<\/p>\n\n\n\n

Tulkkirobotti ulkomailta Suomeen tulleen hoitajan avuksi<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Olen k\u00e4ynyt tapaamassa huonokuntoisia yst\u00e4vi\u00e4 sairaalassa tai palvelutalossa. Moni hoitaja on muualta Suomeen tullut ja hoitoty\u00f6n suomen kielen perussanasto on hallussa. Er\u00e4s tuore esimerkki liittyy siihen, ett\u00e4 yksisanainen keskustelu: \u2013 istu, nouse, makaa, sy\u00f6, juo \u2013 ei riitt\u00e4nyt siihen, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n skarppi ja monia kieli\u00e4 puhuva ihminen olisi osannut toimia. H\u00e4nelle olisi pit\u00e4nyt sanoa: k\u00e4\u00e4nny makuulla ensin kyljelle, ota kiinni kaiteesta, kohota yl\u00e4vartaloa, siirr\u00e4 jalat s\u00e4ngynlaidan yli. Hae hyv\u00e4 tasapaino istuessa. Sitten vasta aloita sy\u00f6minen. Seurasin n\u00e4it\u00e4 ruokailutapahtumia ja miten sek\u00e4 potilas ett\u00e4 hoitaja frustroituivat. Jos hoitajan apuna olisi ollut tulkkirobotti, asiat olisivat \u2013 v\u00e4it\u00e4n \u2013 sujuneet paremmin.<\/p>\n\n\n\n

Miksi automaatiosta ja robotiikasta puhutaan useimmiten pelotellen ja negatiivisesti. Julkisuudessa tarjotaan aina vain ratkaisuksi lis\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4, toteaa Saara. Muu hoivaratkaisu koetaan negatiivisesti: ihmiset ovat teknologian armoilla. Onhan l\u00e4\u00e4keannostelijakin er\u00e4\u00e4nlainen robotti, toteaa Saara ja jatkaa: “Japanissa robotti kuuntelee v\u00e4sym\u00e4tt\u00e4 muistisairaiden juttuja ja on eritt\u00e4in pidetty kaveri”.<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4 hoitajia ei riit\u00e4 tarkistamaan useita kertoja vuorokaudessa, onko potilailla tai hoivakodin asukkailla kaikki hyvin. T\u00e4m\u00e4n ty\u00f6n voisi hoitaa hoivarobotti. N\u00e4in hoitoty\u00f6t\u00e4 tekeville ihmisille j\u00e4\u00e4 aikaa keskustella hoidossa olevien kanssa ja rakentaa luottamusta. Aivan uusia asioita, jotka vaikuttavat ihmisen vointiin, voi tulla esille. Vuorokauden ymp\u00e4ri v\u00e4sym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti osastolla kiert\u00e4v\u00e4 hoivarobotti edist\u00e4\u00e4 mielest\u00e4ni my\u00f6s hoitajien jaksamista.<\/p>\n\n\n\n

Terveysteknologia kotona p\u00e4rj\u00e4\u00e4misen apuna<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Digitaalinen teknologia voi my\u00f6s parantaa yksityisyytt\u00e4. Kun omasta hygieniasta huolehtiminen alkaa olla hankalaa, ns. \u00e4ly WC-istuin, joka pesee ja kuivaa, olisi oiva apu. Kotona kaatuminen huolestuttaa monia ihmisi\u00e4. Pelko p\u00e4rj\u00e4\u00e4misest\u00e4 lis\u00e4\u00e4 turvattomuutta. Mist\u00e4 saan apua, jos olen yksin kotona? Itselleni haluaisin tulevaisuudessa videokamerat kotiin sek\u00e4 \u00e4lylattian ja vaikkapa tuoliin, s\u00e4nkyyn tai j\u00e4\u00e4kaappiin sensoreita, sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4ni on sopivat mukana kulkevat mittalaitteet.<\/p>\n\n\n\n

Saara toteaa, ett\u00e4 kotona tapahtuva videointi on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kielletty. Ihmiset eiv\u00e4t halua, ett\u00e4 heit\u00e4 vahditaan. Nykytekniikka mahdollistaa sen, ett\u00e4 video tai liiketunnistin menee p\u00e4\u00e4lle vasta sitten, kun muu turvalaite kertoo, ett\u00e4 ihminen on kaatunut. Videon avulla voi sitten omainen tai pelastustoimintaa koordinoiva taho arvioida, miss\u00e4 kunnossa lattialla makaava ihminen on. Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 paikalle l\u00e4hett\u00e4\u00e4 ambulanssi pikavauhtia vai onko tilanne v\u00e4hemm\u00e4n kiireinen? T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa voisi maassa makaavalle ihmiselle antaa kaiuttimen tai korvakuulokkeiden kautta toimintaohjeita tai rauhoitella h\u00e4nt\u00e4: tulossa ollaan.<\/p>\n\n\n\n

Itse l\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4 olen monta kertaa toivonut, ett\u00e4 minulla olisi videoyhteys huonokuntoisen l\u00e4heisen kotiin. Henkil\u00f6n luona oleva soittaa minulle ja kysyy neuvoja, kun yksinasuva vaikuttaa huonokuntoiselta. Ei k\u00e4nnykk\u00e4kuvasta tai videosta pysty tilannetta kunnolla arvioimaan.<\/p>\n\n\n\n

Toinen yleinen huoli l\u00e4heisill\u00e4 liittyy siihen, ett\u00e4 muistisairas ihminen eksyy ulkona. Kaikilla ihmisill\u00e4 pit\u00e4isi olla GPS-ratkaisu, jonka avulla heid\u00e4t voi paikantaa. Min\u00e4 en nyky\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n l\u00e4hde ulos ilman k\u00e4nnykk\u00e4. Etsi Kitin k\u00e4nnykk\u00e4 toisi silloin minusta huolissaan olevat paikalle.<\/p>\n\n\n\n

Hitain askelin maailmanluokan toimijaksi<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

MEG menetelm\u00e4n kehitt\u00e4minen kliiniseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kesti kaiken kaikkiaan 50 vuotta. Aalto yliopiston kylm\u00e4laboratoriossa fyysikoitten, insin\u00f6\u00f6rien ja l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden yhteisty\u00f6n\u00e4 saatiin ensimm\u00e4inen koko p\u00e4\u00e4n kattava MEG vuonna 1992. Osaksi potilaiden kliinist\u00e4 tutkimusta MEG on tullut asteittain vasta 2000-luvulla.<\/p>\n\n\n\n

Kulosaarelaisessa autotallissa aloittanut perheyritys, Planmeca, t\u00e4ytti juuri 50 vuotta. Yritys on kehitt\u00e4nyt monipuolisesti teknologioita hammasl\u00e4\u00e4ketieteeseen aina 3 D kuvantamiseen asti. Kartiokeilatietokonetomografiaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s ortopediassa. Ja yritys on pysynyt Suomessa. Onnistuu maailmanvalloitus t\u00e4\u00e4lt\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n

Planmecan ja HUS-klinikan yhteisty\u00f6n\u00e4 on syntynyt ratkaisu kasvojen siirtoon. Ihmisen kasvojen luusto rakennetaan kokonaisuudessa uudestaan. N\u00e4it\u00e4 on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 tehty kahdelle potilaalle.<\/p>\n\n\n\n

SOTE ja tietoj\u00e4rjestelmien viidakko<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Mielest\u00e4ni l\u00e4\u00e4k\u00e4rin ja sairaanhoitajan osallistuminen tietoj\u00e4rjestelmien kehitt\u00e4miseen on kokop\u00e4iv\u00e4inen ty\u00f6. Sit\u00e4 ei voi tehd\u00e4 v\u00e4h\u00e4n, silloin t\u00e4ll\u00f6in, muun ty\u00f6n ohessa. Tietoj\u00e4rjestelmien iteroinnissa pit\u00e4\u00e4 testata ja kokeilla, todeta, mik\u00e4 kaipaa jatkokehityst\u00e4 tai ei toimi, vaan on syyt\u00e4 unohtaa. K\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 edustavien kokeneiden ammattilaisten teht\u00e4v\u00e4 on testata j\u00e4rjestelm\u00e4n ratkaisuja niit\u00e4 jatkossa k\u00e4ytt\u00e4vien kanssa ja vied\u00e4 saatu palaute kehitt\u00e4j\u00e4ryhm\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n

Tietoj\u00e4rjestelmien ja niiden k\u00e4ytt\u00f6liittymien testaukseen tarvitaan mukaan my\u00f6s terveyspalvelujen k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4, eri ik\u00e4isi\u00e4. Vaihtoehtona tulee perustellusti olla my\u00f6s perinteinen vaihtoehto: puhelin, paperi ja kirje. Silti v\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 digiratkaisuja voidaan, kehitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s heille, joilla digitaitoja ei ole. T\u00e4h\u00e4nkin p\u00e4tee, ei ole parasta ennen oppimisen p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Halua t\u00e4h\u00e4n kehitysty\u00f6h\u00f6n pit\u00e4\u00e4 olla sek\u00e4 kehitt\u00e4jill\u00e4 ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4jill\u00e4. Ongelmien kauhistelu ja voivottelu eiv\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 auta.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4 pit\u00e4\u00e4 irrottaa datasta, toteaa Saara. Datan standardit antavat t\u00e4h\u00e4n edellytykset. Esimerkiksi laboratorion\u00e4ytteet tutkitaan tietyill\u00e4 menetelmill\u00e4. Joten tulosten siirtyminen ja jakaminen eri hoitotahojen kanssa ei ole ongelma. Kyse on \u201dkorvien v\u00e4list\u00e4\u201d, tahtotilasta. Hyvinvointialueiden hankintojen kriteereihin pit\u00e4\u00e4 saada digidatan sujuva siirtyminen.<\/p>\n\n\n\n

Kriisin ehk\u00e4isy ei ole uutinen<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Siit\u00e4, mik\u00e4 meni pieleen, uutisoidaan, ei siit\u00e4, mik\u00e4 meni hyvin. Rokotukset ovat hyv\u00e4 esimerkki. Rokotteiden hy\u00f6dyt ovat kiistattomat. Ilman niit\u00e4 meill\u00e4 olisi edelleen vaarallisia kurkkum\u00e4t\u00e4-, tuhkarokko- ja polioepidemioita. Nyt rokotteista kielt\u00e4ytyj\u00e4t nauttivat rokotettujen antamasta yhteis\u00f6n suojasta. Ulkomailta he sitten tuovat tuliaisina tauteja, joita meill\u00e4 muuten ei en\u00e4\u00e4 esiinny. T\u00e4ss\u00e4 voi aiheellisesti kysy\u00e4, onko yksil\u00f6n vapaus mennyt liian pitk\u00e4lle vaarantaen yhteis\u00f6n terveyden.<\/p>\n\n\n\n

Saaralla on hyvi\u00e4 uutisiakin rokoterintamalta: Uusi rokotetutkimus on k\u00e4ynnistym\u00e4ss\u00e4: Vy\u00f6ruusurokote saattaa lyk\u00e4t\u00e4 dementian ilmaantumista. Noin 30 000 ihmist\u00e4 rekrytoidaan hankkeeseen, jossa t\u00e4t\u00e4 tutkitaan tarkemmin.<\/p>\n\n\n\n

Nykyhetki ja tulevaisuus<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Saara on ty\u00f6urallaan n\u00e4hnyt kuinka t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 eri yritysten ja yliopistojen v\u00e4lill\u00e4 on luottamus. Sen saavuttamiseen menee jopa 3\u20135 vuotta. Tarvitaan perinteist\u00e4 kasvokkain tapaamista ja yhdess\u00e4 tekemist\u00e4. Niinp\u00e4. Luottamus ei rakennu kokouksissa, joissa n\u00e4ytt\u00f6ruuduilla on vain kumppaneiden kasvoja<\/p>\n\n\n\n

Saara toivoo, ett\u00e4 kellotaajuus olisi nykyist\u00e4 nopeampi l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 ja terveydenhoidossa. Pois \u201dvarmuuden vuoksi ei ajattelusta;\u201d mieluummin \u201d kokeillaan\u201d moodissa.<\/p>\n\n\n\n

Lapsista, nuorista ja vanhuksista kannetaan huolta. Keski-ik\u00e4isten ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yvien terveys on huononemassa. Heid\u00e4n terveyteens\u00e4 tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n huomiota. He ovat tulevia vanhuksia. T\u00e4ll\u00e4 menolla he ovat huonommassa kunnossa kuin nykyiset el\u00e4kel\u00e4iset. Luulisi heill\u00e4 olevan intoa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s mukana kulkevaa terveysteknologiaa, vaikkapa askelmittaria liikuntaa ryyditt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

SOTEN tavoite on sairaalan ovella, ett\u00e4 leikkaus onnistuisi. Tavoite pit\u00e4isi olla toimintakykyiset ja ty\u00f6kykyiset yksil\u00f6t. Samalla voidaan kehitt\u00e4\u00e4 kuntoutusta. Parasta tuottavuuden parantamista on sairauksien ennaltaehk\u00e4isy, summaa Saara<\/p>\n\n\n\n

Kolmikkomme yhteinen toive on, ett\u00e4 digiajan terveydenhoidon uusissa ratkaisuissa n\u00e4ht\u00e4isiin enemm\u00e4n mahdollisuuksia kuin uhkia<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Saimme 4T videopodcastin vieraaksi Terveysteknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Saara Hassisen. H\u00e4n kertoi, ett\u00e4 Suomen vienti toimialalla saavutti viime vuonna uuden enn\u00e4tyksen, 2,79 miljardia Euroa. Kasvua edellisest\u00e4 vuodesta oli kahdeksan prosenttia. Hyv\u00e4 uutinen, joka sai yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n n\u00e4kyvyytt\u00e4. Toimiala on t\u00e4rke\u00e4 video-podcastimme … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":true,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[345,14,340,16,348,199,90,374,20,66,17,349,21,19,15],"tags":[25,337,116,69,321,28,24,30],"class_list":["post-1121","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-4t-videopodcast","category-suomeksi","category-digitaalisuus","category-ihminen","category-osaaminen","category-robotti","category-sairaanhoito-suomeksi","category-talous","category-teknologia","category-terveys","category-tiede","category-toimintakyky","category-tulevaisuus","category-tyo","category-yhteiskunta","tag-ihminen-2","tag-laaketieteen-teknologia","tag-talous","tag-terveys","tag-toimintakyky","tag-tulevaisuus-2","tag-tyo-2","tag-yhteiskunta-2"],"yoast_head":"\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\t\n