Päättämätön päättäjä – päättymätön päätöksenteko

Viime viikkoina poliittista keskustelua ovat ryydittäneetcropped-Kiti_Huumori_blogiin1.jpg meppi-ehdokkaitten ”hissi-puheet” ja puolueiden puheenjohtajille tehdyt yhden lauseen kysymys-vastaus salama- ja ryhmähaastattelut. Tässä pikaruokamaisessa vaalipaneloinnissa on hiillytty, riidelty, puhuttu päälle, naureskeltu, väännetty vitsiä, heristelty sormea, viittailtu, sanottu harvakseltaan joku mielipidekin asiasta tai sen vierestä. En kuulu niihin ihmisiin, jotka ovat ottaneet tämän kaiken mediatohinan hyvänä viihteenä. En kaipaa tällaista tosi-TV:tä. Olen yhteiskunnallinen tosikko.

EU-vaalipäivän kunniaksi päätin kokata kysymys-vastaus haastattelun politiikan kuumista ikivihreistä ajankohtaisuuksista. Hypätkää lukukyytiin. Nyt seuraa ajatusfiilailua ja fiilistelyä yksinoikeudella.

Kysymys: Monikanavaisesta mediasta saatu tieto päivänpolttavasta asiasta on hyvin ristiriitaista. Miten te, päättäjänä ja ammattihaastateltavana, näette tilanteen? Mistä oikein on kysymys?

Vastaus: Meillä täällä Suomessa on erinomaiset edellytykset päästä asioitten ytimeen. Olemme ratkaisukeskeinen kansa, joka kykenee toimimaan – oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. On kuitenkin tärkeätä edetä asiassa kuin asiassa toimijoiden välillä sovitun työnjaon mukaisesti. Meillä on viranomaiset, joiden tehtävänä on nyt ihan aluksi tutkia tämä asia. Vasta sitten on johtopäätösten aika. Tällä hetkellä on liian aikaista arvioida, kuinka kauan esiselvityksessä menee. Ei ole syytä hutkia vaan ensin tutkia. Vielä ei ole selvää, mikä taho juuri tätä asiaa tutkii. Jokainen tilanne arvioidaan tapauskohtaisesti. Kun tutkiva viranomaistaho on selvinnyt ja tästä vallitsee yksimielisyys, aloitetaan selvitystyö. Tässä nimenomaisessa tapauksessa tutkivan tahon tunnistaminen voi viedä hieman aikaa. Tiedotamme, kun on tiedotettavaa.

Kysymys: Eikö tässä tuhraannu tarpeettoman paljon aikaa. Huipputärkeä asiahan ehtii tässä monta kertaa happamoitua.

Vastaus: En minä tässä nyt vielä mitään huippu -määreitä ryhdy jakelemaan. Tähän kysymykseen ei liity huippuvirkoja eikä muitakaan huippuja. Pikemminkin on syytä huomata, että tässä, kieltämättä kimurantissa tilanteessa piilee myös mahdollisuus.

Kysymys: Mikä se näkemyksenne mukaan on?

Vastaus: Mahdollisuuksia tunnistellaan, tunnustellaan ja punnitaan. On tehtävä huolellinen tilanneanalyysi ja harkinta. Siitä meidät suomalaiset erityisesti tunnetaan. Kyse on maa-brändimme maineesta. Sitä ei ole syytä ryvettää. Haluan kuitenkin korostaa, että tilanne on haastava

Kysymys: Voisitteko kuitenkin antaa yhden mahdollisen esimerkin mahdottoman muuttumisesta mahdollisuudeksi?

Vastaus: Nyt ei ole vielä aika ryhtyä tällä asialla spekuloimaan. Minulla ei ole kristallipalloa tulevaisuuteen. Me päättäjät olemme toimineet ja koonneet työryhmän aivoriiheen. Työ on kesken ja tuloksia arvioidaan aikanaan.

Kysymys: Viime viikolla toinen työryhmä luovutti mietintönsä toisesta asiasta. Joko sen osalta on tekojen aika?

Vastaus: Työryhmä on tehnyt todella hyvää taustatyötä. Johtopäätösten osalta on todettava, että asia on monimutkainen. Tästä johtuen meillä on nyt edessä useita, jopa vastakkaisia vaihtoehtoja, ratkaisuiksi. Tilanne ei ole ollenkaan yksiselitteinen. Maailma ympärillämme muuttuu vinhaa vauhtia. On mahdollista, että esille tulee vielä uusia seikkoja, jotka on huomioitava päätöksenteossa. Vielä ei ole tekojen aika.

Kysymys: Mitä nämä uudet huomioitavat asiat voisivat olla?

Vastaus: Maailmantilan reaaliaikainen tulevaisuuspainotteinen analyysi kuuluu toiselle instanssille. Siellä ollaan kyllä tietoisia tämän toisen työryhmän mietinnöstä. Täytyy muistaa, että työryhmän aloittaessa työnsä vuosi sitten, elimme aivan erilaisessa todellisuudessa. Itse pyrin tässä uudessa tilanteessa monipuolisesti verkostoituneena toimimaan tiedon siltana eri työryhmien välillä.

Kysymys: Mitä tällä tarkoitatte?

Vastaus: Meille on tullut yllätyksenä se, että asia, jonka päätöksenteon tarpeisiin valmisteluryhmä pari vuotta sitten nimettiin, ei enää ole ajankohtainen. Tämä on konkreettinen ja selvä osoitus siitä, että asioita tulee ja menee. Niinpä seuraava tehtävämme on käynnistää prosessi, joka tarkastelee, oliko asia, joka globaalissa viitekehyksessä ei enää olekaan tärkeä asia, tärkeä Suomelle. Meillä on tätä analyysiä varten hyväksi todettu malli ja kokemusta sen käytöstä. Olemme vuosien saatossa päässeet testaamaan sitä lukuisia kertoja. Teemme myös syväanalyysiä siitä, kuinka hyvin yhteiskunnassamme tämä monille osa-alueille rantautunut toimintamalli, jossa nyt on tullut näkyväksi se, että kyvykkyytemme ytimessä oleva kyvyttömyytemme nopeaan reagointiin, voikin olla itse asiassa maamme menestyksen salaisuus. Toistan: Tässä kiihkeässä elämänrytmissä asioita tulee ja menee, mutta Suomi ei hötkyile. Konsensus Suomessa ja maailman turuilla maltti on valttia.

Kysymys: Miten määrittelette menestyksen?

Vastaus: Teemme parhaillaan eri toimijoiden kanssa yhteistyötä sen selvittämiseksi, miten menestyminen tulisi virallisesti määritellä. Pyrimme myös löytämään laatukriteerit epäkohdille. Kansalaisten esille ottamien yhteiskunnallisten kehittämiskohtien kannalta on tärkeätä kyetä luokittelemaan huonolla tolalla olevia asioita laadullisesti ainakin kahden, kilpailukykymme kannalta keskeisen pääulottuvuuden – menestystekijä, epäkohta – kannalta. Asioita on siis pisteytettävä sekä epäkohdan vakavuuden että sen suhteen, miten tärkeätä on tarttua kehittämiskohtaan ns. menestymisulottuvuuden näkökulmasta.

Kysymys: Suomessa istuu parhaillaan useita laatumittarikomiteoita. Joko tuloksia alkaa näkyä epäonnistumisen ja menestymisen mittarointia ajatellen?

Vastaus: Meillä on ammattimaisten kokoustajien kokenut armeija, mutta työ on edelleen alkusenteillä. Se on rehellisesti todettava, että työhön liittyy hidasteita. Komiteoissa on haamuhenkilöitä, jotka eivät ole niissä koskaan edes viuhahdelleet. Heiltä tulee viime hetken peruutuksia jatkuvasti monibuukkausten takia. Osalla komiteoihin nimetyistä toimeksianto on hiljainen tuolinvaltaus ja he hoitavatkin tämän roolinsa hyvin. Poikkeamia heidän osaltaan ei juuri ole kirjattu pöytäkirjoihin. Konsensus Suomessa kansalaisten kuuleminen on toimintamme ytimessä, joten hiljaiseen tuolinvaltaukseen neuvottelupöydässä on oltava mahdollisuus. Mietimme juuri ratkaisua, jolla komiteoiden haamujäsenet saataisiin näkyviksi ja raportit kirjoitettua ja kierrätettyä lausunnoilla. Tämän prosessin jälkeen tiedämme kriteerit, joilla pisteyttää ja luokitella epäonnistumiset ja menestystekijät. Seuraavaksi määrittelemme kriteereille myös painokertoimet. Tämä voi edellyttää vielä uutta komiteaa, koska asia ei ole kuulunut minkään nykyisen mittarikomitean toimeksiantoon. Kaiken lopputulemana laadimme matemaattisen mallin päätöksenteon tueksi. Kyse on ainutlaatuisesta, suomalaisesta innovaatioprosessista, jolla asioihin pistetään vauhtia.

Kysymys: Onko vielä jotain, mitä haastattelun lopuksi haluatte tuoda esille?

Vastaus: Päättämätön päättäjä ei tee päättömiä ratkaisuja.

This entry was posted in Ihminen, Suomeksi, Yhteiskunta. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.