Liike huoltaa aivoja läpi elämän
Kasper, tyttärenpoikani, ilmestyy viereeni. Utelias ja tarkkaavainen taapero on huomannut, että mummeli on innostunut postin tuomasta ruskeasta paketista. Jännitystä on ilmassa. Paketista löytyy Treeniä varttuneelle keholle ja mielelle kirjoja. Kirjoitin tämän Bazarin kustantaman kirjan viime vuonna yhdessä Kristina Laaksosen ja Ulla Bromsin kanssa. Se ilmestyi 10.1.
Kasper kurkottaa katsomaan paketin sisällä olevia kirjoja. Hän painaa etusormensa keskelle kirjan kantta. ”Jumppa, mummu”, hän sanoo. ”Aivan oikein”, vastaan. ”Tanssi”, Kasper toteaa seuraavaksi. ”Kyllä, tanssi on oikein hyvää jumppaa koko keholle, mielelle ja aivoille”, jatkan. Avaan kirjan ja näytän Kasperille kuvia erilaisista liikesarjoista, joista kirjassa on kuvia.
Kasper nappaa kirjan ja menee istumaan olohuoneen lattialle sitä selailemaan. Kohta hän tulee uudestaan luokseni ja sanoo ”laulu, tanssi”. Pian hyppelehdimme musiikin tahdissa. Kohta olemme molemmat lattialla ja nostamme jalkoja musiikin rytmissä kohti kattoa. Kasper katsoo minua ja vie molemmat jalat suorassa puolelta toisella. Huomaan ilokseni, että tämä jalkajumppa onnistuu minultakin.
Työikäisille on tarjolla runsaasti kirjallisuutta, jolla opastetaan, miten pitää huolta toimintakyvystä, aivoterveydestä ja jaksamisesta. Hyvä toimintakyky on yhtä tärkeätä jo eläkkeellä oleville seniorikansalaisille. Kirjamme onkin erityisesti suunnattu vanhemmalle väelle. Siinä esitetyt oman kehon tai kotoa löytyneiden esineiden avulla suoritetut harjoitteet on laadittu niin, että ihminen voi itse muokata harjoituksia helpommista vaikeammiksi. Niitä voi tehdä kotona arjen askareiden lomassa. Vaikka mielessämme ovat olleet erityisesti ikääntyvät, kirjan harjoitukset sopivat kaiken ikäisille.
Liike – muistitreeni
Liike on muutakin kuin motoriikkaa. Sen tuottamiseen tarvitaan niin aivoja, ajattelua eli tiedonkäsittelyä, muistia, aistihavaintoja, tuki- ja liikuntaelimistöä, sydän ja verenkiertoelimistöä, keuhkoja sekä keskus- ja ääreishermoston toimintaa. Ilman omaehtoista liikettä ja tekemistä eri osa-alueiden toimintakyky heikkenee. Niiden kuntoa ja toimintavarmuutta voi paitsi ylläpitää pienin askelin, myös parantaa monin eri tavoin. Tärkeintä on liike.
Kirja on kokoelma erilaisia liikesarjoja, joista lukija voi valita itselleen mieluisia. Niitä yhdistelemällä löytyy joka päivälle erilaiset liikesarjat. Ne treenaavat samalla muistia ja niiden äärellä voi oivaltaa uutta. Liikesarjojen rakentelu on luovaa puuhaa. Viereisessä kuvassa on esimerkki kirjan Tasapainon tuoliharjoituksesta, jossa alaraajoja nostetaan polvet lähekkäin ja nilkat yhdessä ja säärien päällä on pehmolelu. Tavoite on pitää papukaija säärten päällä samalla kun nostan ja lasken alaraajojani pitäen ne irti lattiasta.
Arkesi on treenien aarreaitta
Kirjan kirjoittamisen aikana olen voinut seurata, kuinka pieni Kasper harjoittelee arkielämän taitoja. Ruoka pysyy lusikassa, kun hän on oivaltanut, miten päin lusikka pitää viedä suuhun. Ruokailu onkin hyvä arkinen esimerkki siitä, miten jokainen meistä treenaa syödessä mm. käsien yhteistyötä ja koordinaatiota, silmäkäsi yhteistyötä ja käsien hienomotoriikkaa. Ilman riittävää yläraajan ja käden lukuisten lihasten voimaa ja niiden välistä yhteispeliä ei ruokailuvälineiden käyttö onnistu. Ruokailun aikana on riittävän hyvä istumatasapaino tärkeätä samoin kyky arvioida etäisyyksiä: kuinka pitkälle pitää kädellä kurottaa, jotta saa otteen ruokapadan kauhasta. Kirjasta löytyy lisää arjen esimerkkejä.
Elämä on oppimista
Ihminen oppii päivittäin, usein huomaamattaan uusia asioita. Kasper on oppimisensa alussa. Minä, hänen mummelinsa, olen saanut opetella erilaisia juttuja jo yli 69 vuotta. Olen jo saanut huomata, että taito, mitä ei jatkuvasti monipuolisesti käytä, ruostuu. Kirjan kirjoituksen aikana tein kirjaan tulevia harjoitteita. Huomasin, että mm. taaksepäin kävely oli alussa hyvin varovaista ja yhtä viivaa myöten kävellyssä huomasin, että tasapainoni oli vuosien varrella huomaamattani huonontunut. Aloin tehdä kirjan seisoma- ja kävelytreenejä päivittäin ja ilokseni huomasin, että tasapaino parani varsin pian. Lumesta muhkuraisilla kävelyteillä parantuneesta tasapainosta on ollut apua.
Kävely itsessään treenaa toimintakykyä monipuolisesti. Viime viikkoina on ollut sakeata lumipyryä, kovia pakkasia, nuoskakelejä, sadetta ja räntää. Suomen talvi on oikukas. Hyviä ulkoilusäitä – aurinkoisia päivä, pienessä pakkasessa ilman liukkaan kelin varoituksia – voi olla harvassa. Kirjamme treenien avulla ihminen voi sisätiloissa huolehtia toimintakyvystään. Näin ihminen pitää yllä lihaskuntoa, tasapainoa ja raajojen välistä yhteistyötä.
Ihminen ei aina ole sopivassa mielen- tai vireydentilassa tekemään erilaisia harjoituksia. Tarvitaan joustoa ja vaihtelevuutta treeneihin. Kirjassa painotamme sitä, että ihmisen toimintakyvylle voivat sopia lyhytkestoiset harjoitukset pitkin päivää eri ajankohtiin sijoitettuina. Joskus on into päällä tehdä tunnin pituinen treenikokonaisuus.
Aikaa tehdä asioita itse
Kaikki ymmärtävät, että pieni lapsi syö hitaasti ja sotkeekin, kun opettelee taitoja. Annetaan hänelle aikaa opetella. Ja kun lapsi on oppinut perustaitoja, hän haluaa tehdä niitä itse ilman, että aina autetaan.
Ikääntynytkin tarvitsee aikaa. Halusimme kirjassa tuoda esille sen, että vanhemmiten ihminen tekee asioita usein vähän hitaammin kuin nuorempana, vaikka taidot ovat tallella ja hyvin hanskassa. Tässä kiivastahtisessa ympäristössä on tärkeätä antaa vanhemmalle ihmiselle aikaa tehdä asiat omaan tahtiin. Hyvää tarkoittava ihminen voi ajatella, että asioiden tekeminen on ikääntyneelle näköjään vaikeata. Teenpä asian hänen avuksensa suit sait valmiiksi. Tällainen hyvää tarkoittava avuliaisuus voi kuitenkin johtaa siihen, että ikääntyneen taidot todellakin alkavat heikentyä ja unohtua, kun hän ei saa mahdollisuutta niitä treenata.
Näin syntyi kirjoittava kolmikko – ja tämä kirja
Kirjan siemen alkoi ensimmäisen kerran itää mielessäni, kun Ulla Bromsin kutsusta kävin Foibekartanon Foibe Akatemiassa lokakuussa 2020 puhumassa Aivoista ja käsitöistä. Keväällä 2022 palasin keskustelemaan aiheesta Aivot ja Kulttuuri.
Ullan kanssa keskustelimme yhteisöllisyyden tärkeydestä. Ihmiset eri taitoineen ja kiinnostuksineen parhaimmillaan innostavat toisiaan kokeilemaan uusia asioita.
Neurologi Kristina Laaksoseen tutustuin tutkimustyön puitteissa vuonna 2015. Kahden neurologin ajatusmaailmat kohtasivat. Meitä molempia kiehtoo se, kuinka kokonaisvaltaisesti aivot ja muu hermosto ovat mukana kaikessa tekemisessä. Toisaalta kaikki tekemisemme vaikuttaa aivojen hermoverkkoihin. Tämä pätee kaikenikäisiin.
Kristinan ja Ullan ajatukset toivat täydentävää näkökulmaa ihmisen toimintakykyyn vaikuttaviin tekijöihin. Kirjan tekeminen molempien kanssa kiehtoi, joten tutustutin heidät toisiinsa. Kahvittelun äärellä löytyi nopeasti yhteinen sävel. Totesimme yhdessä, että ikääntyvät ihmiset ansaitsevat oman treenikirjan ja tietoa pitää jakaa myös toimintakykyyn vaikuttavista eri tekijöistä.
Foibekartanossa tapasin monia seniorikansalaisia, joiden kanssa keskustelut osaltaan innoittivat tarttumaan kirjahankkeeseen. Kaikki tapaamani henkilöt painottivat sitä, että arjessa pitää olla erilaista tekemistä, joka pitää liikkeessä ja tuo mielen virkeyttä. Puhuimme myös siitä, kuina tärkeätä riittävä fyysinen ja henkinen toimintakyky on elämän laadulle. Moni seniori kertoi omia vinkkejään, joilla toimintakyvystä huolehtia. Useita heistä on haastateltu kirjaamme.
Kirjoitustyön tuoksinnassa
Kirjan sisältö alkoi hahmottua ja Bazar Kustannuksen tietokirjojen kustannuspäällikkö Ilpo Jäppinen innostui asiasta. Vuoden 2023 aikana kirjoittajakolmikkomme hioutui yhteen niin, että pala palalta kirjan lopullinen sisältö ja rakenne alkoi muotoutua yhdessä ajattelun pohjalta. Kirjaprojekti oli vahvasti läsnä arjessamme ja saimme hyviä ideoita ja kommentteja monilta ihmisiltä. Iloksemme aihe kiinnosti. Myös virkeät ja aktiiviset seniorit jakoivat auliisti kokemuksiaan ja kertoivat toiveitaan kirjan sisältöön liittyen.
Kirjan kuvitus pohjautuu valokuviin, joissa eri seniorit tekivät kirjassa kuvattuja liikkeitä. Valokuvia kertyi satoja, joista piti valita kuvitettavat harjoitukset, sijoittaa ne oikeisiin kohtiin kirjaa ja varmistaa että kuvat ja teksti tukevat toisiaan.
Nyt kirja on valmiina, uunituoreena teoksena. Kuinka odotinkaan päivää, jolloin voin sitä käpistellä. Nyt kirjoittajakolmikko odottaa lukijapalautetta ja heiltä tulevia uusia ideoita, joilla toimintakykyään haastaa ja kehittää.
Oheisessa kuvassa kirjoittajakolmikko harjoittelee yhdessä kirjaan tulevia sormien kuminauhatreenejä.