Käsistä ja käsityksistä

© Kiti Müller

© Kiti Müller

Huomenna alkaa kansainvälinen Aivoviikko. Sen aattona nostan esille yhden aivoihinkin liittyvän käsittämättömän mielenkiintoisen aiheen – kätevän käden. Isoaivojen päälakialueen liike- ja tuntoaivokuorille voidaan piirtää kartta, joka kertoo siitä, miten laajat alueet osallistuvat ihmisen eri osien liikutteluun. Käden – etenkin peukalon – sekä ihmisen kasvojen–  erityisesti suun –edustusalueet aivoissa ovat niitten todelliseen kokoon nähden paljon suuremmat. Aivojen anatomia kertoo paitsi käden myös kasvojen ja suun erityisestä merkityksestä ihmisen toiminnalle.

Käytämme kättä moneen tarkoitukseen. Me myös viestimme käsillä. Mitä kertovatkaan kädet, kasvojen ilmeet ja suusta tuleva puhe. Entä miten toiset ihmiset tulkitsevat teot ja puheet? Ministereitten Sipilä, Stubb ja Lindström maaliskuun alun yhteiskuntasopimuksen tiedotustilaisuudessa nähdyt keskinäiset nyrkkitervehdykset kirvoittivat tulkintojen kirjon ja mediamyrskyn vesilasissa.

Jo pieni vauva katselee ja tutkii käsiään sekä tutkii käsillään. Kädet taputtavat ja taputtelevat, silittelevät, rapsuttavat. Ne tarttuvat toimeen ja kantavat, veistävät, rakentavat, kaivavat, raivaavat ja vaivaavat. Kädet uppoavat multaan, koittavat veden lämpöä ja kämmen kauhoo vettä janoisen juoda. Kädet tunnustelevat kankaan ja puun ja muiden pintojen luonnetta; niiden karheutta, sileyttä ja muotoja. Kädet letittävät hiuksia ja pullataikinaa. Leikkisät ja luovat kädet maalailevat sormiväreillä, rakentavat hiekkalinnoja, muovaavat savea, pyörittävät lumipalloja, keräävät risuja. Ne nyppivät kukkapenkin ja puutarhan rikkaruohoja, poimivat marjoja ja sieniä. Kädet käyttelevät neulepuikkoja ja virkkuukoukkua, saksia, ruuvimeisseliä, aterimia.

Monet taiteilijat kuten Leonardo da Vinci, Escher, Rodin ovat tutkineet teoksissaan käsiä. Tämän blogin kuvassa olen Stanford Yliopiston kampuksella Cantor Art Centerissä ranskalaisen kuvanveistäjän, François-Auguste-René Rodinin, käsi veistoksen äärellä. Helsingin Ateneumissa on juuri avautunut Rodinin veistosten näyttely.

Toisen ihmisen sormien naputtelusta voi usein päätellä, onko naputtelija hermostunut, innostunut, tylsistynyt. Tai ehkäpä ihmisen mielessä soi sävel, joka pistää sormet naputtamaan rytmiä. Kädet ristissä peukaloitaan pyörittelevän, mitään tekemättömän näköisenä istuvan ihmisen mielessä voi pyöriä suuria ajatuksia. Tai hän lepuuttaa mieltään, muistelee menneitä, suunnittelee tulevaisuutta. Ajatuksissaan olevan näköinen, kynällä paperille raapusteleva ihminen voikin kuunnella keskittyneesti toisten puhetta. Hän on vahvasti läsnä, vaikka saattaa muista näyttää olevan ihan muualla kuin tässä hetkessä.

Kättelevät kädet tervehtivät. Käden kosketuksella voi rohkaista ja lohduttaa. Kämmen voi myös läimäyttää ja rangaista. Kohotetut nyrkit osoittavat mieltä. Peukalo peukuttaa hyväksyen tai paheksuen. Käsien etusormet ja peukalot muodostavat sydämen. Sormilla voi viestiä onnistumista, rauhan tahtoa. Keskisormen näyttäminen on viesti, jonka lähes jokainen ymmärtää. Samoin on laita viestin, jonka käsi sydämellä välittää. Kädet kertovat laajan kirjon inhimillisiä tunteita.

Monet kielelliset ilmaisut kertovat siitä, kuinka kädet liittävät toisiinsa ajattelun, tunteet, laatumääreet ja teot. Tavara, asia, ruoka, idea, ehdotus, ratkaisu, ihminen voi olla käsittämättömän hyvä tai hölmö. Asia hoituu sormia napsauttamalla tai voi olla yhtä näpertelyä. Tuolla ihmisellä on homma hanskassa. Pidä näpit irti asioistani. Siellä päättäjät vain levittelevät käsiään. Nyt ei auta kuin edetä näppituntumalla. Ilmapiiri oli kouriintuntuvan jännittynyt. Ihan vastanpohjasta kouraisee. Olimme siinä tilanteessa täysin kädettömiä. Hän pesi kätensä koko hommasta. Ei auttanut kuin ottaa asia omiin hyppysiin.

Kätevällä ihmisellä ei sanonnan mukaan ole peukalo keskellä kämmentä. Myös etusormella voi tehdä monia asioita. Ihminen näyttää etusormella asioita, joihin haluaa muitten ihmisten suuntaavaan huomiotaan. Etusormella pyydetään puheenvuoroa ja rytmitetään puhetta. Etusormella ihmiset myös naputtelevat erilaisten teknisten vempaimien näyttöjä.

Viime aikoina monen ihmisen käsityskyky on ollut koetuksella. Myös minun. ”Käsittääksemme kaikki avoinna olevat kysymykset on viimein ratkaistu”, hymyilivät yhteiskuntasopimuksen pääneuvottelijat leveästi minulle ruudussa. Maraton neuvottelujen maaliin pääsyn kunniaksi vielä se nyrkkitervehdys. Seuraavina päivänä eri osapuolilla olikin sitten eri käsitykset siitä, mitä asioita on ylipäätään käsitelty, ja mistä on kättä päälle lyöty. Neuvottelujen käsikirjoitus meni uusiksi. Käden vääntö jatkuu. Nyt olisi kyllä käden ojennuksen paikka sen sijaan, että kädet puuskassa väärinkäsityksiä oikoillaan. Kuka ottaisi kopin ja lopettaisi tämän näpertelyn? Muuten on hätä kädessä.

Entä miksi vasuri ei kirjoita tässä kätisyydestä? Se on niin käsittämättömän pitkä tarina, että vaatii ihan oman juttunsa.

This entry was posted in Aivot, Ajattelu, Ajatus, Ihminen, Suomeksi, Tiede, Tunteet, Yhteiskunta and tagged , , , , , . Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *