Vieraana 2. kauden 4T-video-podcastin 1. jaksossa oli Heikki Vuorinen kertomassa lääketieteen historiasta. Antiikin ajoista päädyttiin nykypäivään. Entä tulevaisuus? Tähän liittyvä keskustelu Heikin kanssa on taltioitu 2. jaksoon. Blogissani on muutamia makupaloja jaksosta ja myös keskustelun minussa herättämiä ajatuksia.
Rokotteet ovat olleet lääketieteen merkittävin saavutus, toteaa Heikki. Uusien rokotteiden kehitys on nopeutunut. Niinpä kilpajuoksussa taltuttaa uusia virustauteja rokotteet pärjäävät nykyään hyvin. Koko ajan on oltava ajan tasalla, mietin. Influenssa-virus on osoittanut kavaluutensa. Se on muuntautumiskykyinen ja rokotteita sitä vastaan pitää jatkuvasti päivittää.
Miten todistaa toimenpiteen terveysvaikuttavuus, kun jotain ei tapahdu?
Rokotteilla kuten lääkkeillä yleensäkin, on myös sivuvaikutuksia. Kansanterveyden haaste on, miten todistaa rokotteiden terveysvaikutus, kun ihminen ei rokotussuojan ansiosta saa sairautta. Sivuvaikutuksista, jotka yleensä ovat ohimeneviä, on helppo tehdä räväköitäkin uutisotsikoita, mietin. Rokotevastaisuus on tulevaisuuden riski. Kun rokotekattavuus laskee, vanha taudit kuten tuhkarokko, kurkkumätä, vihurirokko tai polio nostavat päätään. Ne tulevat usein tuliaisina ulkomailta.
Ole itsesi terveysvalmentaja ja lääkäri
Markkinavoimat jylläävät. Terveysmainokset houkuttelevat ihmisiä itsensä tohtorointiin. Näin juuri yksityisen lääkäriaseman kuukauden tarjouksen: kattava laboratoriopaketti 30 %:n alennuksella ilman lääkärin lähetettä. Osta netistä tai tule toimipisteeseemme ostoksille ja näytteenottoon. Jo nyt ja tulevaisuudessa vielä laajemmin voi kuvauttaa itsensä päästä varpaisiin. Markkinavoimat ja mediaotsikot vihjaavat ”terve ihminen on hän, jota ei ole kunnolla tutkittu”.
Nykyiset tutkimusmenetelmät ovat niin tarkkoja, että ne paljastavat myös sen, että liki jokaisella ihmisellä on ns. sattumalöydöksiä, joille ei löydy lääketieteellistä selitystä. Näistä löydöksistä huolimatta ihmisellä ei ole hoitoa vaativaa sairautta. Kuinka moni ahdistuu viattomista sattumalöydöksistä? Hoidetaanko tätä ahdistusta yhä uusilla tutkimuksilla? Onko medikalisaatio syndrooma tulevaisuuden tauti?
Terveysteknologian käyttöä terveyden edistämisessä ja sairauksien hoidossa markkinoidaan voimalla. Askelmittari on vanha keksintö. Sillä on vuosikymmeniä yritetty innostaa ihmisiä liikkumaan enemmän.
Aikaisemmin minulla oli hammastahnan valinnan vaikeuksia, kun vaihtoehtoja oli tarjolla hyllymetreittäin. Nyt mietin älykellojen äärellä, mikä niistä on luotettava, miten syke- ja liikemittaukset mittaukset tehdään. Ovatko niitten algoritmit todella niin hyviä, että kertovat luotettavasti stressitilastani, uneni laadusta ja sydänterveydestäni?
Sappileikkaus kotona
Tarvitaanko kaikkia nykyisiä sairaaloita? Onko tässä enemmän kyse aluepolitiikasta kuin sairaanhoidon tarpeista? Ambulanssit voidaan varustaa teho- ja leikkausvalmiuksilla. Potilas hoidetaan silloin jo tien päällä. Ehkä sairaalassa ei tarvitse käydä ollenkaan.
Mikä on sairaaloiden rooli tulevaisuudessa? Tuleeko kodista sairaalan etähoitopiste? Tehdäänkö useat toimenpiteet ja tutkimukset jatkossa kotona? Heikki toteaa, että antiikin aikoina koti oli paikka, jossa sairauden hoito tapahtuu kaikilta osin. Heikki uskoo, että nykytekniikalla leikkaussali voitaisiin helposti tuoda kotiin. Sappileikkauksen voisi vaikka hoitaa leikkausrobotti, Heikki visioi. Minä epäröin Heikin ajatusta. Mieleeni ponnahtaa laparoskopian komplikaationa 2000-luvun alkupuolella sairastamani raju vatsakalvontulehdus, joka oli viedä hengen. Olisinko selvinnyt, jos tähystys olisi tehty kotona?
Lääkäri kotikäynnillä digitaalisen lääkärilaukun kanssa
Potilaan kliininen tutkimus onnistuu mainiosti kotona. Lääkärin työvälineistä digitaalisia vaihtoehtoja on jo mm. stetoskoopista, verenpainemittarista, otoskopista eli korvalampusta sekä oftalmoskopista, jolla silmän mustuaisen kautta tutkitaan silmän verkkokalvon, näköhermon ja silmänpohjan verisuonien tilaa. Suurin osa laboratorionäytteistä, sydän- ja aivosähköfilmi voitaisiin jo nyt ottaa kotona ja datat ladata pilveen. Sydämen ja keuhkojen kuuntelulöydöksetkin voidaan sinne tallentaa.
Digitaalinen Kiti pilvessä
Unelmani on, että kaikki vuosien varrella kertynyt data terveydestäni, tehtyjen tutkimusten tulokset, sairauksieni hoidosta ja tiedot tulevista toimenpiteistä olisivat digitaalisessa muodossa terveysdatapilvessä. Sieltä latautuvat laboratoriotulokset, fysiologisten mittausten käppyrät, keuhkojen, sydämen ja suoliston äänet sekä lääketieteen kuvantamisten kuvat, ultraääni ja tähystystutkimusten videot mobiililaitteen näytölle. Niitä voi tarkastella missä vain. Tietoturvassa on mukana digitaalinen salapoliisi, joka löytää tahot, jotka luvatta ovat digi-Kitiä kurkkineet tai muokanneet uusiksi.
Digi-Kiti tietokanta päivittyy jatkuvasti. Näin voitaisiin uusimpia tutkimustuloksia verrata aikaisempiin ja havaita ajoissa muutokset, jotka voivat olla ensimmäisiä merkkejä jostakin sairaudesta. Enää ei tutkimuksia toisteta siitä syystä, että aiemmin otettujen tutkimusten tuloksia ei saada esille, kun ne ovat missä sattuu digiavaruudessa.
Turvallinen kotihoito
”Mitä mieltä olet, onko aihetta huoleen?” puheluja minä ja monet kollegani saavat läheisiltä ja tutuilta. ”Pitäisikö mennä lääkäriin?” Soittajalla itsellä tai henkilöllä, jonka kotona hän on käymässä, on jaloissa turvotusta, pahentunutta yskää tai jotain muuta vaivaa. Näissä tilanteissa toivon, että olisipa siellä videokamera, joka voidaan tarkentaa henkilöön, jonka vaivaan pitäisi jotain neuvoa antaa. Nykyään olen yrittänyt soittajan lähettämästä kännykkävideosta selvittää, syntyykö sääreen kuoppa, kun ihoa painaa ja kuinka nopeasti se katoaa. Tai olen pyytänyt viemään kännykän oireilevan ihmisen lähelle. Yritän heristää korviani ja kuunnella yskää, hengitystä ihmisen puhuessa. Pyydän suurentamaan kuvaa suun seutuun nähdäkseni roikkuko suupieli tai ovatko huulet sinertävät. Nämä ovat kuitenkin vain kuin avaimen reiästä ihmisen vointia yrittäisi arvioida.
Lattiaan, tuoliin ja sänkyyn upotetut liikesensorit antavat tietoa henkilön liikkumisesta ja liikuntakyvystä. Niiden avulla voi myös havaita kaatumisen. Mielestäni asuntoon asennetun zoomattavan videokameran avulla voi yrittää etänä arvioida tilanteen vakavuutta. Lääkärille on tärkeätä nähdä koko henkilö, miten hän liikehtii, sinertävätkö huulet, onko halvausoireita jne. Valvontakameroita käytetään varkauksien ja tulipalojen havaitsemiseen. Miksei niitä voisi käyttää enemmän myös lisäämään asukkaan turvallisuutta kotona?
Kohtauspaikkoja, joihin yksinäisetkin haluavat tulla
Yksinäisyys on merkittävä terveysriski. Kannattaako itseään motivoida kuntoutumaan, kun lähipiirissä ei ole ystäviä, ei hyvän päivän tuttuja ja elossa olevat omaiset ovat kaukana maailman äärissä. Yksinäisyyttä voisi hälventää yhteisöllisellä asumismuodolla ja luomalla luontevia kohtauspaikkoja. Talkoisiin tarvitaan mukaan niin arkkitehdit kuin ympäristösuunnittelijat. Päättäjien olisi hyvä ymmärtää, että terveys ja hyvinvointi ovat muutakin kuin sairauksien hoitoa.
