Onko työ mahdollisuus vai uhka? Ihmisen toimintakyky.
Ensimmäisessä jaksossa paljastimme, mistä 4T tulee: Terveys, Toimintakyky, Työ, Talous. Nämä ovat mielestämme yhteiskunnan tärkeät tukijalat. Ihmisen merkitys on keskeinen jokaisen tukijalan vahvuudelle. Jaksossa Terveys ja Talous teimme vain pintaraapaisun aihepiiriin. Martti vertaa oivallisesti 4T:tä pistemaalaukseen eli pointillismiin. Alussa on pisteitä siellä täällä. Tulevien jaksojen myötä pisteitä tulee lisää ja vähitellen kuva alkaa kirkastua.
Toisessa jaksossa pohdimme yhdessä eläkevakuutusyhtiö Varman ylilääkärin Jan Schugkin kanssa Onko työ mahdollisuus vai uhka? Keskustelun keskiössä ovat ihmisen toimintakykyyn liittyvät tekijät.
Jan Schugk kertoo jaksossa myös, mikä on ihmistä hoitavan lääkärin, työterveyshuollon ja vakuutuslääkärin rooli. Vakuutuslääkäri ei hoida potilasta eikä tee diagnoosia. Hän arvioi, mikä on hakijalla todetun sairauden vaikutus hänen toimintakykyynsä ja missä määrin se on alentunut ja vaikeuttaa työssä pärjäämistä. Päätökset hakijan työkyvystä ja työkyvyttömyydestä tehdään asiantuntijaryhmässä, jossa on vakuutuslääkärin lisäksi työeläkelakien asiantuntijoita.
Ihmisen toimintakyvyn arviointiin ei ole mittatikkua
Ihmisen toimintakyvyn arviointiin ei ole mittatikkua. Työt ovat erilaisia ja töiden sisältö sekä työn tekemisen tavat ja välineet muuttuvat jatkuvasti. Joten eri työtehtävien vaatimukset toimintakyvylle ovat erilaisia ja muuttuvia. Ihmisen toimintakyky vaihtelee ilman sairauttakin. Minun kohdallani huonosti nukutun yön jälkeen pitää pinnistellä enemmän. Kroonisen sairaudenkin kohdalla saman sairauden vaikutukset yksittäisen ihmisen toimintakykyyn ovat erilaiset.
Fyysisissä sairauksissa potilaat kannustetaan liikkeelle pienin askelin mahdollisimman pian. Yhä useammin suositellaan asteittaista paluuta työhön. Mielenterveyden osalta kehitys on mennyt toiseen suuntaan: Sairaslomat pitkittyvät, kun kuvitellaan masennuksen paranevan, kun henkiset haasteet minimoidaan. Miten on tultu siihen, että sairaslomasta on tullut tärkeä osa mm. masennuksen hoitoa. Mihin on unohtunut työn kuntouttava ja toimintakykyä ylläpitävä ja parantava merkitys mielenterveysasioissa?
”Ihminen polkee laatupyörää kumit tyhjinä ja osaamisen terä tylsistyy rutiinien suorittamisessa”
Keskustelimme myös osaamisen merkityksestä. Ihminen oppii päivittäin, huomaamattaankin. Työkokemus karttuu. Tekemällä oppimisen merkitys usein unohdetaan. Toisaalta aikaa opetella uusien työvälineiden käyttöä ei monilla työpaikoilla juuri ole. Ne vain ilmestyvät kuin tyhjästä työkalupakkiin. Jan Schuck toteaa osuvasti: “Ihminen polkee laatupyörää kumit tyhjinä ja osaamisen terä tylsistyy rutiinien suorittamisessa”. Tässä on selkeä parantamisen paikka.
Kiire syntyy usein siitä, kun ihmiset yrityksen ja erehdyksen kautta seikkailevat esimerkiksi erilaisten digitaalisten työvälineitten viidakossa. Työ sujuisi paremmin ja ilman sähläyksiä, kun ihmiselle olisi annettu riittävästi aikaa perehtyä esimerkiksi uusiin ohjelmistoihin. Kiire vähenisi ja työn laatu paranisi.
Tarvitaan työelämän maineen palautus
Työ on rikki, ihmiset lakoavat sorvin ääreen otsikoivat eri mediat. Ankeata ja ilotonta puurtamista. Lähden heti vanhuuseläkkeelle, kun pääsen. Vielä vähän aikaa, kun kestän! Suomi menettää hyväkuntoisia, edelleen työkykyisiä ja kokeneita ihmisiä eläkkeelle.
Minä olen tehnyt 1970-luvulta alkaen työtä kymmenillä eri työpaikoilla julkishallinnossa ja yksityissektorilla eri tehtävissä. 1990-luvun alusta lähtien olen luennoinut ja tehnyt tutkimusyhteistyötä aivoterveyden näkökulmasta liki kaikkien toimialojen ja eri kokoisten yritysten työntekijöiden ja heidän esimiestensä kanssa. Suurin osa ihmisistä on kokenut, että töissä on pääosin mukavaa. Työnilostakin on minulle kerrottu. Kuitenkin joka työpaikalla on ollut heitä, jotka kokevat eri syistä jaksamattomuutta. Usein huomasin, että ihmiset, joilla menee töissä hyvin, olivat hiljaa, kun kysyin, ”minkälaista täällä on tehdä työtä”? Välillä haastoin työstään pitäviä: Äänessä ovat vain työkaverit, jotka ovat tyytymättömiä, miksi ette vastapainoksi tuo esille, että hyvääkin löytyy? Tulkitsin asian usein niin, että he halusivat välttää ”eipäs juupas keskustelua”.
Suomi menettää hyväkuntoisia, edelleen työkykyisiä ja kokeneita ihmisiä eläkkeelle
Työelämän kurjistumisesta ei ole tutkimusnäyttöä. Näyttöä sitä vastoin on runsaasti siitä, että työ kuntouttaa, ylläpitää ja parantaa toimintakykyä, sekä fyysistä että kognitiivista. Työ luo struktuuria ja edistää mielenterveyttä, tarjoaa sosiaalisia suhteita, inhimillistä vuorovaikutusta. Sosiaalinen kanssakäyminen on valitettavasti latistunut etätyön ja pääosin näyttöruudun äärellä käydyn keskustelun takia. Näin ei voi jatkua. Tiedän ihmisiä, jotka välttävät työpaikalle menoa, koska siellä voi tavata ihan elävänä työkavereita.
Työeläkelainsäädännön takia 60 ja 65 vuotta ovat kuin maagisia etappeja. Ja viimeistän, kun täyttää 69 vuotta, pitää jäädä vanhuus(!)eläkkelle. Suomi menettää hyväkuntoisia, edelleen työkykyisiä ja kokeneita ihmisiä eläkkeelle.
Lisää Kitin ja Martin 4 Teetä video-podcastin jaksosta 2
Tämä blogini on vain pieni maistiainen jakson keskustelusta. Joten klikkaa auki video-podcastin linkki kuullaksesi lisää. Pistä myös palautetta ja jaa ajatuksiasi, joko suoraan Youtubessa, tähän blogiin tai jatketaan keskustelua, vaikka LinkedINissä.
Valkoselkätikka nakuttaa…..
Tässä video-podcastin jaksossa lintuteema on läsnä myös mikrofonipidikkeessä. Mikrofonit on kiinnitetty ”metallipuuhun”, jota Michaelin maalaama valkoselkätikka nakuttaa. Tämä pidike taipuu moneen. Se on jo pitkään ilahduttanut tyttärenpoikaamme Kasperia. Ylhäällä istuva tikka alkaa kevyestä kosketuksesta tarmokkaasti nakuttaa tankoa sen koko pituudelta. Lelu syntyi aikoinaan omien tyttäriemme iloksi 1980-luvulla.
